Pääkirjoitus
Kuusamon kuntavaalikamppailu jäi historiaan värikkäimpänä vuosikymmeniin. Lopputuloksena perussuomalaiset nousi viidellä valtuutetullaan toiseksi suurimmaksi ryhmittymäksi kokoomuksen rinnalle.
Puolueen vaalipuheet olivat värikkäitä. Vaalipäällikkö Joukamo Kortesalmi julisti olevansa kaatamassa keskustan ”hirmuhallintoa”. Vaalien aikaan värikäs kielenkäyttö on keino hakea kannatusta. Kortesalmen viesti sai kaikua parin sadan äänen verran ja hän nousi valtuustoon.
Silti sopii kysyä, mikä ihmeen ”hirmuhallinto”, sillä kuusamolaiset luottavat selvästi valtakunnan keskiarvoa enemmän kunnan päätöksentekoon.
Asia käy ilmi kuntaliiton tekemästä Arttu kuntalaistutkimuksesta. Tutkimuksessa Kuusamo sijoittuu parhaaseen neljännekseen 40 kunnan joukossa. Kuusamo on siinä harvalukuisessa joukossa, jossa luottamusta päätöksentekoon on enemmän kuin epäluottamusta. Lisäksi luottamus päätöksentekoon on lisääntynyt, kun verrataan vuotta 2008 vuoteen 2011.
Luottamuksen paraneminen kunnalliseen päätöksentekoon selittynee sillä, että Kuusamo selviytyi kohtuullisesti valtionosuusleikkausten aiheuttamasta kurimuksesta. Edellisen mittauksen aikaan vuonna 2008 osan mielessä oli vielä synnytysosaston siirrosta käyty kova keskustelu ja vääntö.
Muutaman vuoden aikana kuusamolaiset ovat kenties huomanneet, että muualle Suomeen verrattuna asiat eivät olekaan kehnosti. Palvelut ovat edelleen kohtuullisessa kuosissa, mikä on lisännyt luottamusta päätöksentekoon.
Se, että kuusamolaiset ovat keskimääräistä tyytyväisempiä, ei tarkoita sitä, että kaikki ovat tyytyväisiä. Demokratiaan kuuluu, että muutosta saa vaatia. Muutoshaluisten määrä riitti kuntavaaleissa perussuomalaisten osalta viiteen paikkaan 43:sta.
Luottamusta voi edelleen lisätä julkisella keskustelulla, joka tuo asioiden valmistelun ja päätökset kansalaisten pureksittavaksi. Valtuutettujen on syytä pitää kynänsä terävinä myös vaalikausien välillä.