Talvinuottauksen pitäisi nyt olla puolivälissä. Kalaa on tullut tyydyttävästi. Jäät menivät nyt vesille, kun lumi painoi jäät pinnan alle.
– Kalaa on tullut. Ei mikään huipputalvi, mutta ei huonoimmastakaan päästä. Tyydyttävää on ollut ja eihän talvi ole vielä kuin puolivälissä, kertoo maanantain muikkunuotalta palannut Pekka Kajava.
Muojärvellä kuuluu olevan tänä talvena pieni muikku, niin kuin syksyllä arvioitiin.
– Ei siitä oikein tuu sellaista läjää.
Jäät kantavat vielä Koillismaalla, vaikka Etelä-Suomesta kuuluvat jäät jo paljastuneen ja heikkenevän kovaa vauhtia.
– Täällä on jäätä varmaan semmoiset 40-50 senttiä. Teräsjäätä on noin 20-30 senttiä, arvioi Kajava.
Nuottamiehen arvio osuu yksiin eteläisemmän Tyräjärven virallisen mittauksen kanssa. Viimeisin tulos kertoo jäätä olleen Tyräjärvellä 20. päivänä helmikuuta 44 senttiä.
Kajava arvioi jäiden paksuuden olevan suunnilleen sama Koillismaan suurilla järvillä.
Teräsjäätä kuuluu olevan ihan hyvin, noin 20-30 senttiä.
– Muojärvellä on suunnilleen sen verran ja niin on Kirpistölläkin. Irnillä käytiin ja siellä oli sama. Kitkalla kuulostaa olevan saman verran, kertoo Kajava.
Jäät ovat kuitenkin menneet nyt lumen tulon myötä vesille, koska satanut lumi painoi jäitä vedenpinnan alapuolelle.
Uveavannoista, halkeamista ja rannoilta on purkautunut jäille vettä ja Muojärven nuottamiehet kertovat, että veden päällä on jäätä nyt jopa kaksikymmentä senttiä.
– Paikoin järvi on aivan mustana.
Järvet ovat olleet jo noin viikon vesillä. Moottorikelkkailijat jäävät herkästi kiinni, jos eivät aja vanhoja jälkiä.
– Sen olen oppinut, että ei pidä lähteä oikomaan reiteiltä. Sitten pitää pari tuntia lapioida irti sohjasta.
Kalastajat joutuivat sunnuntaina auttelemaan järvelle jääneen turistisafarin moottorikelkkaa irti sohjasta.
– Eilenkin piti nuotanvedon lomassa käydä kiskomassa yhtä safarikelkkaa irti.
Viikon loppupuolelle ennustetun kelien jäähtymisen pitäisi jäädyttää jään päälle nyt pulpunneesta vedestä ja lumisohjosta uutta kohvajäätä.
Nuottaajat kertovat, että nuottakausi on lyhentynyt molemmista päistään.
Toki kaikki talvet ovat omanlaisiaan. Esimerkiksi toissa keväästä muistetaan Koillismaalla se, että jäät säilyivät pitkään.
– Ainahan ne vuodet on vaihdelleet. Varmaan tämä helmikuu on ollut tähän aikaan saman verran jäätä, tämä on sellainen keskiverto. Enemmänhän se vaikuttaa alkuun ja loppuun, paitsi kaksi vuotta sitten lähti myöhään jäät. Myöhemmin pääsee jäälle, tänä vuonna aloitettiin joulukuun alussa.
Jäiden vesillemeno saattaa olla yleistymään päin.
– Huonompia kulkuja on ollut, kun lumi aiheuttaa vesillemenon, Kajava kertoo.
Koska ilmastonmuutos leudontaa Suomen talvia jatkossakin, niin luvassa on entistä kohvaisempia jäitä.
– Kohvajäiden lisääntymisen takia saattaa olla jopa niin, että jäiden kokonaispaksuus kasvaa, sanoo ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom.
Pohjois-Suomen jääpeitteen paksuudessa ei ole havaittu suurempaa heikkenemisen trendiä, vaikka Tyräjärven mittausten aikasarja kertoo jopa metrisistä jäistä 80-luvulla.
– Jäänpaksuuteen vaikuttavat merkittävästi myös lumiolot, sillä paksu pakkaslumikerros toimii eristeenä. Lauhoina talvina lumesta muodostuu myös ns. kohvajäätä, kertoo perjantaina Suomen jääpeitteistä väitellyt Johanna Korhonen tiedotteessa.
Koillismaan jääpeitteelle ei ole vielä sulamisennustetta tälle keväälle.
– Parin päivän suojasään jälkeen näyttää jo jäähtyvän, toteaa Sjöblom.
Jäillä liikkuessa kannattaa kuitenkin pitää järki kädessä.
Vaarallisia alueita voivat olla joet, järvien kapeikot, matalikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, lähteet, äkkijyrkkien rantapenkereiden vierustat ja viemäreiden laskualueet.
