Pääkirjoitus
Koillismaan kunnissa on varauduttava kulukuurin jatkumiseen, jos valtionvarainministeriön esittämät leikkaukset toteutuvat.
Valtionvarainministeriön mukaan valtion menoja on leikattava neljällä miljardilla ja kuntien kahdella miljardilla. Kuntien tehtäviä pitää valtionvarainministeriön mukaan karsia kovalla kädellä.
Erityisen mielenkiintoista on nähdä, miten kuntien tehtävien karsinta käytännössä toteutetaan. Valtionvarainministeriön mukaan kuntien tehtävät tulee mitoittaa siten, että kunnat kykenevät ne hoitamaan ilman veroprosenttien nostoa.
Yleisellä tasolla ajatus kuntien tehtävien karsimisesta, ”byrokratiatalkoista”, saa aikaan hyväksyvää mutinaa. Tilanne muuttuu, kun käy ilmi, että kuntien tehtävien karsiminen tarkoittaa itse asiassa julkisten palvelujen karsimista. Koillismaan kuntien budjeteista perusturvan osuus on Kuusamossa puolet ja Posiolla jopa 70 prosenttia. Kun päälle laskee kouluista aiheutuvat kulut, alkavat kuntien menot olla kasassa.
Jos ja kun kuntien velvoitteita aletaan purkaa, käsi käy syvällä hyvinvointivaltion taskussa.
Eduskuntatyöstä luopuva Osmo Soininvaara lataa uudessa kirjassaan madonluvut päättäjien päättämättömyydestä: ”Huono talouskehitys on pudottanut Suomen muiden Pohjoismaiden joukosta. Osittain syynä on huono onni ja kansainvälinen kehitys, mutta kyllä siitä saa kiittää myös merivettä pelkääviä päättäjiä. Suurin syntipukki ovat demarit, jotka eivät halua tehdä mitään, vaan toivovat, että vanhat hyvät ajat palaavat itsestään.” Asiantuntijana yli puoluerajojen arvostusta saava Soininvaara peräänkuuluttaa rakenteellisia uudistuksia pelkkien leikkauslistojen sijaan.
Toiveajatteluun ei ole syytä syyllistyä paikallisestikaan. Kuntien valtionosuudet ovat todennäköisesti lakipisteessään. Koillismaan ikääntymisen ja poismuuton vaikutusten analysointi ei ole pelottelua tai syyllistämistä, vaan totuuden katsomista silmiin.