Sinilevää on havaittu järvillä hyvin vähän, mikä on alkukesälle tyypillinen tilanne. Koillismaalla ei ole vielä laisinkaan havaintoja sinilevästä.
Hieman sinilevää on havaittu vain neljällä valtakunnallisella havaintopaikalla. Runsaita tai erittäin runsaita sinilevien pintakukintoja ei ole todettu.
Toukokuun poikkeuksellisen lämmin sääjakso enteili sinilevän runsastuvan järvillä jopa viikkoja normaalitilannetta aikaisemmin. Viimeaikainen sään viileneminen ja voimakkaat tuulet, jotka sekoittavat järviä, eivät kuitenkaan edistä sinilevän runsastumista ja pintalauttojen esiintymistä.
– Sinileviä ja niiden muodostamia pintakukintoja esiintyy runsaammin rehevillä järvillä, joilla on riittävästi ravinteita levien kasvulle. Tyypillisesti sinilevien runsas esiintyminen ajoittuu järvillä heinä- ja elokuulle. Sinilevien runsastumiseen ja kukintojen muodostumiseen vaikuttaa ravinteiden ja veden lämpötilan lisäksi moni tekijä, ja siksi on vaikea ennustaa levätilanteen kehitystä yksittäisellä järvellä. Pintakukinnat muodostuvat tyypillisesti lämpiminä ja tyyninä ajanjaksoina, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Toukokuun helteet lämmittivät järvien pintavesiä hyvin lämpimiksi maan eteläosassa, mutta viimeaikaisen viileän ja tuulisen sään seurauksena järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä viileämpiä kuin tyypillisesti ajankohtana. Pintaveden lämpötila on maan etelä- ja länsiosan järvillä yleisesti 13-16 astetta, maan keski- ja itäosassa sekä Kainuussa pääosin 9-13 astetta sekä Lapissa alle 10 astetta.
– Sinilevältä erehdyttävästi näyttävää männyn siitepölyä saattaa paikoin olla havaittavissa. Jos siitepölyä on vedessä, on sitä yleensä myös kuivalla maalla esimerkiksi laitureilla ja puutarhakalusteilla. Sinilevät puolestaan esiintyvät vedessä tai rantaviivalla ja runsastuvat yleensä vasta keskikesästä eteenpäin, sanoo tutkija Heidi Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.
Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden leväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken.
Leväseurantaan kuuluu noin 240 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä. Lisäksi rannikolla on muutamia paikkoja pääasiassa Varsinais- ja Kaakkois-Suomen alueilla. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa satelliittikuvista, Rajavartiolaitokselta sekä risteily- ja kauppalaivoilta, joihin on asennettu Algaline-mittauslaitteisto.
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Järvi- ja merialueiden sinilevähavaintoja voi ilmoittaa Ympäristöhallinnon ylläpitämään Järvi-meriwikiin käyttäen Havaintolähettiä. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla.
Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
