Pääkirjoitus
Venäjän voimapolitiikka ja suurvaltauho luovat varjonsa myös Koillismaalle. Venäjä osoitti toimillaan, että se on valmis maksamaan kovan poliittisen ja taloudellisen hinnan saavuttaakseen suurvaltapyrkimyksensä.
Niin kuin aina sapelinkalisteluissa, suurimmat kärsijät ja laskunmaksajat löytyvät tavallisista ihmisistä molemmin puolin rajaa.
Koillismaalla kärsijöinä ovat etunenässä matkailu ja kauppa, mutta kriisi voi heijastua laajemminkin. Paikallinen elintarviketeollisuus Kuusamon Juusto etunenässä on tähyillyt Venäjän markkinoille, joita jäytää nyt suuri epävarmuus.
Krimin kriisi on vauhdittanut ruplan alamäkeä suhteessa euroon, mikä syö venäläisten ostovoimaa Suomessa. Ruplan heikentyessä Suomi on yhä kalliimpi maa venäläisille. Kuusamossa vierailevista ulkomaalaisista puolet on venäläisiä.
Venäläisten jättämät eurot ovat erittäin tärkeä lisä Koillismaan matkailulle ja kaupalle. Venäläisten määrän lisääntyminen on tuonut kaivatun piristysruiskeen tilanteessa, jossa paikallinen ja kotimainen kulutuskysyntä ei ole kasvanut toivotusti.
Lähialueyhteistyön kehittäminen Venäjän kanssa on Koillis-Suomen elinkeinostrategian keskeisimpiä kulmakiviä. Lännen mahdollisesti asettamat talouspakotteet Venäjää vastaan ja Venäjän vastatoimet näkyisivät ikävällä myös Koillismaalla.
Vaikka lännen ja Venäjän suhteet ovat kaikkien aikojen aallonpohjassa sitten Neuvostoliiton, kannattaa muistaa, ettei valtioiden välisiä ristiriitoja pidä päästää ihmisten välisiin suhteisiin. Putin hallinnon politiikka ei ole Koillismaalla asuvien tai täällä vierailevien venäläisten vika.
Monisäikeiset taloudelliset riippuvuussuhteet toivottavasti pakottavat kiistan osapuolet hakemaan neuvotteluratkaisua. Kylmää sotaa ei koskaan enää pitänyt tulla lännen ja Venäjän välille, mutta kovin huolestuttavalta tilanne näyttää.
Mieleen hiipii ikävä kysymys, onko kansainvälinen oikeus vieläkin vain vahvimman oikeutta.