Pääkirjoitus
Vapun juhlinta ei Koillismaalla ole koskaan saavuttanut sitä asemaa, mikä sillä on suurissa kaupungeissa. Taustalla on Koillismaan poliittisesta historiasta kumpuava vahva maalaisliittolais-keskustalainen pohjavire. Perimätieto kertoo, että Koillismaalla vappua oli tapana viettää työn merkeissä. Isännät aloittivat sonnan ajon pelloille.
Poliittisesti kiihkeinä vuosikymmeninä sotien jälkeen vasemmisto marssi suurissa kaupungeissa voimansa tunnossa punaliput liehuen. Kuusamossa viimeinen vappumarssi järjestettiin vuonna 1962. Perinteiset toritapahtumat on tietysti järjestetty, mutta kovin laajoja kansanjoukkoja ne eivät kerää.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen poliittinen vastakkainasettelu vasemmiston ja oikeiston välillä on laantunut. Vielä 80-luvulla ei olisi tullut kuuloonkaan, että vasemman laidan sosialistit ja kommunistit (SKDL / SKP) olisivat istuneet samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.
Neuvostoliiton painuttua manan majoille, SKDL / SKP:n raunioille perustettu vasemmistoliitto on istunut kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa useaan kertaan. Ensi Lipposen sateenkaarihallituksissa (1995-2003) ja parhaillaan Kataisen sekstetissä (2011-).
Vasemmistoliitto ja demarit nokittavat tänäkin vappuna porvaria minkä ehtivät, mutta juhlahumun haihduttua palaavat ruotuunsa hallituksen riveihin.
Vakaumuksellisille vasemmistolaisille vappu on edelleen juhlista jaloin, ja tätä vakaumusta voivat kunnioittaa nekin, jotka eivät puna-aatetta tunne omakseen.
Vasemmisto on saanut tottua ajatukseen, ettei sillä ole enää yksinoikeutta vapunviettoon. Vapusta on muodostunut yleispoliittinen juhla, jossa sanomaansa julistavat puolueet laidasta laitaan. Punainen vappu on saanut rinnalleen muun muassa keskustan vihreän, kokoomuksen sinisen ja perussuomalaisten vapun.
Opiskelijoille vappu on riehakas kevään karnevaali.