Pääkirjoitus
Kuusamossa vieraillut Eläkeliiton puheenjohtaja Hannes Mannisen mukaan Suomessa ei osata käyttää eläkeläisten osaamista täysimääräisesti hyödyksi (KS 16.6.). Manninen sanoo, että eläkeläisillä on paljon tietoja ja taitoja, joita ei saa koulun penkiltä.
Manninen on keskustellut asiasta muun muassa elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kanssa.
Kuusamolaissyntyinen ja Kuusamossa paljon aikaansa viettävä ex-kansanedustaja ja ex-ministeri Manninen nosti esiin tärkeän asian. Suomessa on moniin muihin kulttuureihin verrattuna paljon tehtävää sen suhteen, miten ikääntyvien tietoja ja taitoja arvostetaan ja miten eläkkeelle siirtyneet edelleen antavat panoksensa työelämälle.
Suomessa on edelleen jossain määrin vallalla nuoruutta ihannoiva kulttuuri, jossa kokemus ja ikääntyminen nähdään lähinnä vaivojen valossa. Lähellä eläkeikää työttömiksi joutuneiden on paljon keskimääräistä vaikeampi työllistyä.
Julkisessa keskustelussa ikääntyvät nähdään liian usein pelkästään taakkana, jonka kantaminen käy yhteiskunnalle raskaaksi.
Suomen väestö ikääntyy nopeimmin maailmassa, Kuusamon nopeimmin Suomessa. Tämä on tosiasia, joka pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Ikärakenteen murros on pystyttävä kääntämään vahvuudeksi. Suomi on kansakunta, jolta löytyy kokemusta ja viisautta nuorempien oppia. Tulevaisuudessa yhä useampi vapaaehtoistyö ja luottamustehtävä on eläkeläisen hoitama.
Ihmiset elävät yhä terveempinä yhä pidempään, mikä mahdollistaa aktiivisen osallistumisen. Moni haluaa pysyä yhteiskunnassa mukana niin kauan kuin voimia ja terveyttä riittää. Osallisuuden ja hyvää tekemisen tarve ei lopu eläkepäätöksen saamiseen – päinvastoin. Moni tuntee olevansa elämänsä vedossa tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Jotain sellaista, josta nuorena haaveili, mutta johon ei työelämän kiireissä jäänyt aikaa.