Eläk­keel­le jäävä opet­ta­ja rehkii salilla ja reissaa

30 vuotta pitkä työura on kunnioitusta herättävä saavutus. Sen päättymisen voisi kuvitella tuntuvan haikealta, mutta Ritva Ollitervo kuvailee oloaan ennen muuta vapautuneeksi.

Työkavereita ja oppilaita tulee varmasti ikävä, mutta konkariopettaja kokee jäävänsä eläkkeelle juuri sopivalla hetkellä.

– Uudet opetussuunnitelmat ovat käymistilassa. Ruotsi ja koodaushan ovat jo tulleet uusina kokonaisuuksina mukaan alakoulun puolelle, ja ensi syksynä uutta opetussuunnitelmaa aletaan toteuttaa seiskojen osalta. Täytyy myöntää, etten ole kauheasti perehtynyt siihen, mitä uutta yläkoulun puolelle on luvassa.

Ollitervon uran aikana opettajan työ on muuttunut paljon. Opettajien päämääränä on aina ollut ohjata ja kasvattaa, mutta keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat muuttuneet vuosien varrella.

Suurin muutos tapahtui, kun internetistä tuli harvojen harrastuksen sijaan kaikkien tuntema tietojärjestelmä.

– Muistan vieläkin, kuinka silloinen rehtori Martti Turunen pyysi meidät kaikki opettajat huoneeseensa joskus 1990-luvun alkupuolella. Kun hän alkoi esitellä nettiä, meidän reaktiomme oli että ”ei kai me tuollaisia”, Ollitervo naurahtaa.

Alkushokista toivuttuaan Ollitervo innostui tietotekniikasta toden teolla. Hän jäi vuorotteluvapaalle ja suuntasi opiskelemaan alaa heti Turusen esittelyä seuraavana syksynä.

Ollitervon mielestä itsensä kehittäminen ja uuden teknologian haltuun ottaminen on yksi tapa huolehtia omasta jaksamisestaan.

– Oman työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää yrittää pysyä kehityksessä mukana, hän toteaa.

Huomisesta eteenpäin Ollitervon ei enää tarvitse huolehtia työ- vaan arkihyvinvoinnista. Siihen tuore eläkeläinen on päättänyt panostaa jatkamalla itselleen entuudestaan rakkaisiin harrastuksiin kuten matkusteluun, teatteriin ja muuhun kulttuuriin.

– Olen lisäksi päättänyt aloittaa kuntosalilla käymisen ja vielä kyllä haluaisin opetella myös yhden ihan uuden kielen.

Ilmoita asiavirheestä