Loma-koillismaalainen taiteilija Kari Holma sai jouluksi valmiiksi kirjan pohjoisen kirkoista. Pohjois-Suomalaisia kirkkoja -kirjassa on 44 Holman akvarellimaalausta sekä kirjoituksia historiasta.
– Elämäntyö on valmistunut, Holma kommentoi tyytyväisenä jouluaatonaattona, samana päivänä kun kirja tuli painosta.
Kirkkojen maalaaminen on haukiputaalaisen kuvataiteilijan 20-vuotinen urakka. Innostuksen aiheeseen hän sai jo poikasena Oulussa.
– Asessori Timo Holma, pikkuserkkuni tutki kirkkomaailmaa ja oli erityisen kiinnostunut siitä itse. Hänen kanssaan pääsin pienenä poikana koluamaan kirkkojen kellareita ja käsiksi siihen maailmaan.
Myös kaksi opettajaa vaikuttivat aikoinaan kirkkoinnnostukseen: koulussa luokanvalvoja Toini Hugg ja Oulun yliopistolla taidehistorian opinnoissa dosentti Jorma Mikola. Molemmat kierrättivät oppilaitaan kirkoissa.
Vaikka elämäntyö nyt osaltaan valmistui, työ kirkkojen parissa jatkuu. Seuraavaksi työn alle voi tulla Posion vanha saarnatupa.
– Reino Hämeenniemi on kertonut, että hänellä on siitä kuvia. Sitä on tarkoitus tutkia seuraavaksi. Saarnahuone minulta puuttuukin.
Holma kokeilee kirjan kanssa uudenlaista painamisen tapaa. Hän ottaa aluksi vain pienen painoksen ja pystyy myöhempiin painoksiin lisäämään mukaan uusia kirkkomaalauksia ja tarinoita.
Varsinkin jo hävinneiden kirkkojen maalaaminen vaatii ison työn. Ensin on tutkimustyö, sitten piirtäminen ja lopuksi vielä oikeiden värien etsiminen. Holman mielestä hänen tänä vuonna maalaamansa, maaliskuussa palanut Ylivieskan kirkko käy hyväksi esimerkiksi tästä.
– Siitä oli paljon valokuvia ja seurakunnalla 3D-mallinnos, mutta kaikissa värit olivat eri värisiä. Ihmisellä on huono värimuisti.
Suntio oli kuitenkin pannut talteen puukalikan, jossa oli kirkon värit.
– Menin värikauppaan puukalikan kanssa ja sain vastaavaa maalia. Puukalikasta vertailin (maalatessa), onko värit kohdallaan, Holma kertoo.
Kuusamon vanhan kirkon värin, samoin kuin vuonna 1981 poltetun Haapaveden kirkon värin, Holma puolestaan löysi piispantarkastuksen pöytäkirjoja tutkimalla.
Holman mielestä Suomessa ei arvosteta historiaa tarpeeksi. Ensi vuonna luterilainen kirkko täyttää viisisataa vuotta ja itsenäinen Suomi sata vuotta. Vanhimmat kirkot maassamme ovat 1530-luvulta.
– Suomalaiset puukirkot ovat maailmanlaajuisestikin arvokkaita kulttuuriaarteitamme. Vanhoissa kirkkorakennuksissa elää vuosisatainen perinne, joka kannattaa meitä kauas tulevaisuuteen.
– Ei ole itsestään selvää, että kirkkorakennukset ja kirkkotarhat säilyvät hyvässä kunnossa näinä tiukkoina aikoina, Holma kirjoittaa kirjan johdannossa.
Holmalla on yhä meneillään myös kiertävä näyttely kirkkomaalauksista. Se tulee esille Kuusamoon maaliskuussa ja Pudasjärvelle tammikuussa.
