Hikipinko, nipo, open lellikki. Lahjakkaat lapset eivät usein ole luokan suosituimpia. Murrosiässä nuorelle on tärkeää kuulua johonkin ryhmään, eikä erottua joukosta. Professori Kirsi Tirrin mukaan etenkin tytöt yrittävät usein piilottaa omaa lahjakkuuttaan, jotta heitä ei syrjittäisi.
Kouluissa on yhä vallalla ajattelutapa, että kympin oppilaat pärjäävät ilman erityistukea. Opettajien huomio kiinnittyy koulussa lähinnä heikosti menestyviin oppilaisiin ja niihin, jotka osaavat pitää ääntä itsestään.
Lahjakkaiden lasten osa on usein jäädä oman onnensa nojaan.
Asumme maassa, joka on kaukana maailman valtakeskuksista, periferiassa sivistyneen maailman laidalla. Ilmastoa joku saattaa kutsua epämiellyttäväksi ja suomen kieltä vaikeaksi, mitkä molemmat seikat tietysti mieluusti kiistämme.
Koulutus, osaaminen ja sivistys ovat tärkein kilpailuvalttimme. Koulutus on tarjonnut tien sosiaalisen nousuun syrjäisen maan syrjäseutujen kasvateille, jollaisena Koillismaa vaikkapa keskieurooppalaisille näyttäytyy. Pienenkin mökin tyttö tai poika on saanut mahdollisuuden hyvään ammattiin, jos oli teräväpäinen ja ahkera.
Aito mahdollisuus sosiaaliseen nousuun nosti esiin kansankunnan piilevät voimavarat. Koillismaa nousi parissa kolmessa sukupolvessa nälkärajalta hyvinvointiin.
Tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen yhdisti ja nosti kansakunnan kukoistukseen. Viimeistään peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla koulutuksellisesta tasa-arvosta tuli lähes pyhä opinkappale, jota ei ole sopinut railakkaasti kyseenalaistaa. Vaikeaa se on ollutkin, koska suomalainen järjestelmä on tunnetusti menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä vertailussa.
Mutta ei niin hyvää ole maailmaan rakennettu, etteikö siinä ajan saatossa ilmenisi korjattavaa.
Opetushallituksessa on pantu huolestuneena merkille, että suomalaislasten menestys Pisa-tutkimuksessa taantui hieman viime kerralla esimerkiksi parhaiden lukijoiden ryhmässä.
Professori Tirri on heittänyt vallankumouksellisen idean: perustetaan lahjakkaille omia luokkia ja jopa omia kouluja.
Epäillä tuota sopii, johtaisiko järjestelmä toivottuun lopputulokseen eli kansakunnan hyvinvoinnin kasvuun. Suomalainen yhteiskunta ei tarvitse eliittiluokkaa, joka elää vauvasta vaariin eristyksessä niin sanotusta tavallisesta kansasta. Erityislahjakkaita voidaan tukea pienemmilläkin järjestelyillä, joissa säilytetään sosiaaliset kontaktit keskenään erilaisten lasten kesken.