Rehusato onnistui Koillismaalla tänä kesänä hyvin. Maatalousyrittäjät saivat tälle kesälle kaksi satoa normaalia aikaisemmin. Syyssato sen sijaan uhkaa jäädä märille pelloille
– Ensimmäinen sato korjattiin jo juhannusviikolla ja juhannuspyhinä. Toinen sato puolestaan saatiin korjattua ennen sateiden tuloa, maatalousyrittäjä Pasi Karasti kertoo.
– Syyskylvöstä kasvullisesti näyttäisi tulevan myös hyvä, mutta suopelloille ei ole mitään asiaa sateiden pehmentäessä ne.
– Ei kannattaisi sataa enää ollenkaan. Pahimmillaan tässä käy niin, että syyssato jää kokonaan korjaamatta.
Karasti ei kerää rehua enää perinteisiin pyöröpaaleihin, vaan hän siirtyi tänä kesänä aiv-rehun tekemiseen.
– Kyllä se on kustannuskysymys. Paaleista tuli myös hävikkiä jäniksien, variksien ja harakoiden repiessä niitä rikki. Pyöräpaalien muoveihin upposi yhteensä noin 8000-10000 euroa. Nyt auman päälle sijoitettavaan muoviin menee vain noin 1500 euroa, Karasti selvittää.
– Jänikset ja linnut repivät paaleja, ja vesi pääsi niiden sisään, pilallehan ne menevät.
– Keräsimme tänä kesänä rehun noukintavaunuun, ja poljemme rehun isoon aumaan.
– Meitä on kolmen talouden porukka. Teemme tämän yhteistyönä.
Karastilla on siis kolmen talouden kanssa yhteiset rehusadon korjuukoneet. Jo vuodesta 1989 alkanut tilojen yhteistyö tuo molemmille kustannussäästöjä ja nopeuttaa rehun korjuuta.
– Toisen sadon korjasimme kolmessa päivässä.
Karasteilla itsellään peltoa on noin 130 hehtaaria, josta noin puolet on vuokrapeltoja.
– Vuokrapelloista kauimmaiset ovat noin 20 kilometrin päässä tilaltamme.
Pasi ja Taina Karastin robottinavetta otettiin käyttöön reilut kaksi vuotta sitten alkuvuodesta 2014. Tilan karjan määrä kaksinkertaistui. Uudessa navetassa on noin 150 eläintä.
Rehusadon onnistuminen Karastin mukaan omilla ja vuokrapelloilla on tärkeätä varsinkin isolle karjalle, jotka kuluttavat rehua paljon.
– Jos rehun hankinta menee ostopuolelle, se leikkaa paljon kannattavuudesta