Suomessa on kunnianhimoinen tavoite, jonka mukaan kymmenen vuoden päästä Suomessa käytetään energiantuotantoon käytetään 13,5 miljoonaa kuutiota metsähaketta vuodessa. Tällä hetkellä käyttö jää alle puoleen siitä. Tavoite on kova ja jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei siihen koskaan tulla yltämään.
Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen on todennut haastattelussa, että puuenergian käytön kovat kasvutavoitteet toteutuvat vain, jos metsäteollisuus saadaan taas jaloilleen ja hakkuut kasvuun. Mitä suuremmaksi tukin ja kuitupuiden hakkuut ja jalostus kasvavat, sitä enemmän hakkuiden sivutuotteena syntyy myös latvuksia ja kantoja energian tuotantoon.
Tämä on yksinkertainen tosiasia.. Mitä enemmän hakataan, sen enemmän tulee myös sivutuotteita. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä kovaa vauhtia. Tästä asiasta on vallalla harvinainen yksimielisyys. Varsinkin nuorten metsien kohdalla kasvuvauhti on valtavaa.
On laskettu, että nuorten metsien harvennuksista on saatavissa jopa 9-11 miljoonaa kuutiometriä eli kaksinkertainen määrä puuta energiaksi nykyiseen käyttöön verrattuna. Tällaisen pienpuuhankkeen tuotanto edellyttää kuitenkin valtion tukea.
Energiapuun käytön lisäämisestä on puhuttu vuosia ja tehty erilaisia kokeita, miten homma olisi järkevintä ja edullisinta hoitaa. Energiapuun hyödyntäminen ei ole silti lähtenyt käyntiin sellaisella nopeudella, mitä olisi toivottu. Energiapuun kerääminen ei ole tarpeeksi kannattavaa eikä raaka-aineen rahtaaminen ole järkevää kovin kauas. Välimatkat ovat ongelma.
Jotakin porkkanoita täytyisi valtion puolelta saada tässä alkuvaiheessa, jotta energiapuun kokoaminen pääsisi vauhtiin ja pää saataisiin sillä suunnalla avattua. Hallitus lupasikin viime viikolla tämän vuoden lisäbudjettiin 8 miljoonaa euroa kemera-tukeen ja ensi vuodelle 13,5 miljoonaa euroa energiapuun korjaamisen edistämiseen.
Ne ovat hyvä alku, kun muistaa, että tästä eteen päin joka vuosi kymmenen vuoden ajan markkinoille pitäisi saada runsas miljoona kuutiota energiapuuta.