Vuosi sitten voimaan tuli uusi kalastuslaki. Nyt näyttää siltä, että se ei ole onnistunut ratkaisu. Kalastusmaksukertymä jää paljon alle arvioidusta ja tämän tulevat kokemaan nahoissaan ennen muuta kalastuskunnat.
Uuden kalastuksenhoitomaksun kertymäksi arvioitiin etukäteen 10,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa todettiin kertymän jääneen 8,7 miljoonaan euroon eli lähes kaksi miljoonaa euroa arvioitua pienemmäksi.Vajeen arvioidaan johtuvan siitä, että yli 65-vuotiaat saivat maksuvapautuksen. Uudessa kalastuslaissahan yhdistettiin vanha kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa yhdeksi valtakunnalliseksi kalastonhoitomaksuksi. Uuden luvan vuosihinnaksi tuli 39 euroa.
Kun vanhempi väestönosa, joka oikeastaan kalastaa ikäluokista eniten, vapautui maksusta ja itse maksu on vähemmän kuin vanhat maksut yhteensä, tultiin tähän tilanteeseen. Kalastuskunnille jää palautettavaa rahaa selvästi entistä vähemmän ja sillä tulee olemaan monenlaisia vaikutuksia.
Kalastuskunnat hoitavat tärkeää tehtävää muun muassa istuttamalla kaloja hallinnoimiinsa vesiin, hoitamalla vesistöjä, rakentamalla veneenlaskupaikkoja ja muita kalastukseen liittyviä toimintoja. Ne saavat suuren osan tuloistaan palautuksina, joita ne ovat saaneet maksetuista luvista ministeriön, ely-keskuksen ja kalastusalueiden kautta.
Kalastuskuntien budjetit ovat yleensä pieniä, muutamia satoja tai tuhansia euroja vuodessa. Jos palautettavien rahojen osuus tätä vielä tulee pudottamaan, ei toimintaan jää enää juuri mitään. Esimerkiksi Kesäniemen kalastuskunnassa arvioidaan, että tänä vuonna istutusten määrät tulevat uuden lainsäädännön myötä vähenemään edellisvuodesta – jos eivät lopu kokonaan.
Kalatalouden keskusliitto on esittänyt, että maksuvelvollisuus laajennettaisiin kaikkiin 18-vuotiaisiin kalastajiin lukuun ottamatta pilkintää ja ongintaa. Tämä on kannatettava ajatus, jos sen myötä kalastusmaksukertymää saadaan nostettua.
Muuten on totuttava siihen ajatukseen, että kalastuskuntien tuottamat palvelut heikkenevät.