Kiirastorstaina
Laajoilla alueilla eri puolilla Suomea ajettiin kiiraa eli vedettiin rakennusten ympäri kelkkaa, johon on lastattu metalliesineitä ja palava terva-astia. Metalliesineitä saatettiin sitoa myös kelkan vetäjän vyötäisille, ja hänen kaulassaan oli lehmänkello. Kelkkaa vedettäessä voitiin lausua: “Kitis kiira metsään, tulta savua selkään.” Tällä toimituksella haluttiin varmistaa, ettei käärmeitä tullut kesällä pihaan ja karja saapui ajoissa kotiin. Kiiralla eli piharikolla tarkoitettiin rauhaa häiritsevää olentoa tai voimaa. Vielä 1900-luvulla kiiranajo eli leikkiperinteenä. Nykyään se on kadonnut.
Pitkänäperjantaina
Kodeissa oli tulen teko kiellettyä ja ruuat syötiin kylminä jos lainkaan. Mämmi oli erityisesti pitkänäperjantaina syötävä paastoruoka. Huveja ja kyläilyä ei suvaittu, ja kaikki lapset saatettiin aamulla piiskata muistoksi siitä, että Pilatus piiskautti Jeesuksen.
Pääsiäissunnuntaina
Pahat voimat väistyivät pääsiäissunnuntaina. Pitkän paastonajan jälkeen voitiin herkutella vapaasti, ja ravintolisää saatiin kanojen ja metsälintujen munista. Munien löytäminen haluttiin varmistaa menemällä pääsiäisaamuna silmät ummessa navettaan kopeloimaan sonnin tai pässin kiveksiä. Pääsiäissunnuntaina ennen variksen vaakkumista purosta saatavalla ”variksenvedellä” pestyt kasvot eivät päivettyneet, ja pesijä pysyi reippaana koko vuoden. Ihminen oli ensimmäisenä pääsiäissunnuntaina näkemänsä eläimen kaltainen koko loppuvuoden.
