Sosiaaliset mediat ovat vallanneet yhä laajemman osan ihmisten välisestä viestinnästä. Mikäli niihin ja sosiaalisesta mediasta tehtyihin artikkeleihin on uskominen, on tulevaisuuteemme sosiaalisen median. Kuvitelma on, että verkkokeskustelulla voidaan myydä, ostaa ja muokata mielipiteitä.
Meneillään olevissa eduskuntavaaleissa verkon sosiaaliset mediat: Facebookit, Twitterit ja keskustelut ovatkin näyttäneet mahtinsa. Parhaiten nämä keinot osaava ehdokas on kerännyt valtavan ystävä- ja kannattajajoukon omille sivuilleen. Osa ehdokkaista ei ole siltikään tähän lähtenyt mukaan.
Vaalien iltana nähdäänkin onko Facebookin tykkäys-painike realisoitunut numeroksi äänestyslippuun.
Viranomaiset ovat myös lähteneet mukaan sosiaaliseen mediaan. Se on toiminut muun muassa silloin, kun viranomaisten omat muut kanavat ovat olleet käyttökelvottomia. Esimerkiksi Suomen Japanin -suurlähetystö ja Säteilyturvakeskus antoivat oivallisesti tietoa sosiaalisen median kautta Japanin onnettomuuksien aikana.
Vastaavasti myös Kelalla on oma keskustelupalstansa. Poliisi on ollut netissä jo pitkään.
Kunnat ovat sosiaalisen median käytössä paljon varovaisempia. Koillismaan kunnista Posiolla kunnanjohtaja lienee ahkerin blogipäivittäjä. Kuntien ongelma usein on se, että ristiriitaisesti ne pyrkivät vuorovaikutukseen, mutta samalla pelkäävät keskustelun lisääntymistä.
Sosiaalisen median toimintaympäristö ja kulttuuri on viranomaisille suurimmalta osalta vieras. Vieras se saattaa olla osalle median käyttäjiäkin.
Sosiaalinen media painottuu klikkauskulttuuriin. Mitä enemmän tule hyväksyviä merkintöjä, sitä merkittävämpänä asiaa pidetään.
Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Ihmiset hakevat netistä ja sosiaalisesta mediasta omia mielipiteitä vahvistavia kantoja. Netti on ääretön, josta löydetään sitä tietoa, mitä kukin haluaa etsiä. Käännyttäminen ei netinn avulla onnistu, ei näissäkään vaaleissa. Klikkaus ei myöskään kerro mitään siitä menikö itse viesti perille vai ei. Sosiaalisen median näkemykset jäävät usein irrallisiksi, ilman syvällisempää keskustelua.
Sosiaalisen median vaikutusta ei kuitenkaan pidä myöskään aliarvioida. Näiden vaalien äänestysaktiivisuuden ja keskustelunaiheiden nostossa Facebook ja vastaavat saattavat tehdä suuren palveluksen suomalaiselle demokratialle.
Perinteinen media ja perinteiset vuorovaikutuksen keinot ovat edelleen käytössä, ja kenties nekin myös vahvempina kuin ennen.
Sosiaalinen media valtaa, mutta ei valloita.