Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat ryhtyneet palkkakilpailuun lääkäreitä saadakseen. Erityisesti pienet, syrjäiset kunnat ovat kisassa heikossa asemassa.
Pitää maksaa mitä pyydetään. Sellaisessa asemassa me kunnissa olemme, sanoo osastopäällikkö Mari Palolahti Inarista Mediuutisten haastattelussa.
Palolahden mukaan palkkahaitari venyy jopa kymppitonniin, mutta sekään ei auta. Inarin neljä lääkärinvirkaa on ulkoistettu, eikä vuodeosastolle ole saatu lääkäriä.
Kymppitonnin tienaava lääkäri ansaitsee enemmän kuin sairaanhoitopiirin johtaja tai kunnanjohtaja pienehkössä kunnassa. Palkkakilpailu on saanut epäterveitä piirteitä.
Lääkäripula on tuttu vieras koillismaallakin. Kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma, joka vaivaa eniten kuntia, joissa terveyspalvelujen kysyntä on suhteellisesti suurinta, mutta kuntien taloudellinen kantokyky heikko.
Lääkäripulaa ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua. Terveyspalvelujen kysynnän ennakoidaan kasvavan sitä mukaa, kun koko maa, mutta erityisesti syrjäseudut harmaantuvat.
Lääkärit toimivat rationaalisesti. He hakeutuvat töihin sinne, missä työmäärä ja työn laatu suhteessa palkkaan on paras. Näyttää siltä, että yhä useampi lääkäri ei koe työtä pienissä terveyskeskuksissa houkuttelevana.
Vastuu työssä on suuri. Ongelmatapauksissa lääkärikollegoilta saatava apu on kaukana.
Keikkalääkäreistä ei ole ongelman ratkaisuksi. Kansalaiset kokevat olonsa turvattomaksi, jos lääkärit vaihtuvat alituiseen.
Keikkalääkäreiden ylenmääräinen käyttö syö myös työyhteisöä. Ei ole missään työpaikassa eduksi, jos ovi käy ja naamat vaihtuvat koko ajan. Lääkäripula on pahimmillaan itseään ruokkiva kierre. Jos jonkin terveyskeskuksen maine on huono, sinne ei saada lääkäreitä, ja jäljellä olevat stressaantuvat.
Terveyskeskusten työoloihin on kiinnitettävä erityinen huomio. Pelkästään raha ei riitä houkuttimeksi lääkäreille ja muulle hoitohenkilökunnalle.
Ratkaisuksi on ehdotettu lääkärikoulutuksen määrän roimaa kasvattamista, jolloin lääkäreitä ikään kuin automaattisesti riittäisi syrjäisimpiin kolkkiin saakka.
Tämä logiikka toiminee tiettyyn pisteeseen, mutta ei ole ongelmaton. Lääkäreitä kouluttavat yliopistot, kuten Oulu, ovat perinteisesti suhtautuneet varsin epäillen lääkärikoulutuksen lisäämiseen. Nykyistä suuremmat koulutusmäärät edellyttävät satsauksia tiloihin ja kouluttavan henkilökunnan määrään. Lääkäriliitto on perinteisesti jarrutellut koulutusmäärien lisäämistä.
Jos lääkäriliitto on sitä mieltä, että lääkäreitä koulutetaan tarpeeksi, sen pitäisi osaltaan auttaa terveyskeskuksia saamaan lääkäreitä.