Pääkirjoitus
Kuusamon kaupunginhallitus vapautti yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen jääviysepäilyistä äänestyksen jälkeen. Luottamusäänestystä pyysi Mankinen itse, koska hän koki virkamiehenä joutuneensa kohtuuttoman ajojahdin uhriksi.
Mankinen vapautettiin jääviysepäilyistä äänin 10-2. Kaupunginhallituksen kanta on, että Mankinen ei ole esteellinen osallistumaan kaavoitus- ja kaivosasioiden valmisteluun ja on kykenevä valmistelemaan niitä tasapuolisesti. Vastaan äänestivät Mika Flöjt (vihr) ja Joukamo Kortesalmi (ps).
Jääviyssyytösten takana on Flöjt, joka on vaatinut Mankisen hyllyttämistä sillä perusteella, että Mankinen on opiskellut kaivosalaa Oulun yliopiston täydennyskoulutusohjelmassa.
Mankisen työn otsikko on ”Kaivostoiminnan sijoittumismahdollisuudet Kuusamoon ja Kuusamon kaupungin vaikuttamismahdollisuudet kaivostoiminnan sijoittumiseen”.
Mankisen tutkimuksen keskeisin tulos on, että Kuusamon kaupunki voi rajata kaivostoiminnan haluamalleen alueelle laatimalla oikeusvaikutteisen kaavan. Kaavassa voidaan määritellä, mihin ja millä tavoin eri elinkeinot sijoittuvat. Siinä voidaan määritellä, mitkä ovat alueita, joihin kaivostoimintaa ei ehdottomasti haluta (KS 8.5.).
Flöjt on kertonut julkisuudessa, että Mankisen lopputyö on lakimiesten luettavana.
– Ei ole kerrottu kuusamolaisille, että mies, joka kommentoi kaivoksia, on kaivosmyönteinen ja jopa opiskelee kaivosalaa, joka mahdollistaa hyvän viran kaivosyhtiössä, Flöjt sanoi Kalevan haastattelussa.
Mankinen koki syytökset kohtuuttomiksi. Mankinen ei ole ottanut kaivokseen kantaa, eikä hänen lopputyönsäkään sisällä kannanottoa. Olisi perin kummallista, jos koulutuksella hankittu asiantuntemus tekisi virkamiehen jääviksi.
Näillä tiedoin Flöjtin syytökset jäävät roikkumaan ilmaan, joten kaupunginhallitus teki oikean päätöksen vapauttaessaan Mankisen epäilyistä. Sen sijaan ilmaan jää kysymys, miksi Flöjt ei tyydy vastustamaan kaivosta asiaperustein, vaan on ryhtynyt tällaiseen mustamaalaukseen.