Tämän syystalven erikoisuus jäätilanteessa on ollut se, että läpi koko pitkän Suomen järvet ovat alkaneet jäätyä liki samaan tahtiin.
– Se on yllättävää. Pohjois-Lapissa vesistöt alkavat jäätyä yleensä jo lokakuun lopussa ja etelässä vasta marras-joulukussa. Nyt on viikon sisään jäätynyt pieniä vesistöjä ihan eteläisestä Suomesta Lappiin ja koko maassa on osin suuria järviä sulana. Kaikki käy kerralla, tiivistää hydrologi Johanna Korhonen Suomen Ympäristökeskuksesta.
Kuusamossa järven paksuutta mitataan virallisesti Muojärvellä. Vielä Muojärven jäille ei ole ollut mittaajalla asiaa.
Vuosien varrella Muojärven jään paksuus on vaihdellut suuresti. Mittaushistoria alkaa vuodesta 1996 ja paksuin mitattu jää on ollut 89 senttiä. Keskimääräinen talven paksuin jää on 67 senttiä.
Vesistöjen jäätymiseen pätevät tietyt nyrkkisäännöt. Jäätymisen kesto riippuu aina vesistön koosta, Korhonen sanoo.
– Suuret ja syvät vaativat pidemmän pakkassumman ennen kuin edes jäätyvät. Alkutalvesta tulee olla varovainen. Rantajään paksuuden perusteella ei voi sanoa koko matkalta.
Kun pakkasta on 20 astetta, jäätä tulee vuorokaudessa noin neljä senttiä. Vastaavasti kymmenellä asteella voi tulla kaksi senttiä.
– Mutta kun sitä jäätä tulee alkuun, se alkaa toimia itse eristeenä ja paksuneminen hidastuu. Lumikerroksella on suuri merkitys, paljas jää paksunee nopeammin.
Esimerkiksi Kuusamossa oli järvien jäällä keskiviikkona korkeintaan reilun sentin lumikerros.
Entäpä vanha sanonta, että viiden sentin jää kantaa ihmisen ja kolmen sentin jää pilkkijän?
– No, niin se taitaa koko maassa mennä. Viisi senttiä vaaditaan yhtä henkeä kohden ja aina pitää varmistua, että se on koko siltä matkalta, mitä aiotaan kulkea. Rannalla vaatii jo paljon enemmänkin jäätä, koska vaihtelut kantavuudessa ovat suuria, jos on osa kohvajäätä, eikä teräsjäätä.
Ympäristökeskus toivoo kansalaisilta ilmoituksia jäänpaksuudesta Järviwiki-sivustolla, jotta se saa enemmän tietoja eri järvien tilanteista kuin itse on mahdollista mitata.
