Pääkirjoitus

Esitys kun­ta­lii­tok­ses­ta ei tullut yl­lä­tyk­se­nä

Joulukuussa niin sanotuksi Virkkusen kuntakartaksi nimetty kartta on pääosin sama, mitä nyt esitetään kuntauudistuksen pohjaksi. Lappiin jäisi vain kuusi kunta ja Koillismaalle yksi kunta, johon kuuluisivat Kuusamo, Posio ja Taivalkoski. Virkkusen kartassa Pudasjärvi olisi yksin, mutta nyt työryhmän esityksessä se liitettäisiin Ouluun.
Joulukuussa niin sanotuksi Virkkusen kuntakartaksi nimetty kartta on pääosin sama, mitä nyt esitetään kuntauudistuksen pohjaksi. Lappiin jäisi vain kuusi kunta ja Koillismaalle yksi kunta, johon kuuluisivat Kuusamo, Posio ja Taivalkoski. Virkkusen kartassa Pudasjärvi olisi yksin, mutta nyt työryhmän esityksessä se liitettäisiin Ouluun.

Keskiviikkona julkisuuteen tullut kuntauudistusesitys ei Kuusamon, Taivalkosken ja Posion osalta ollut suuri yllätys. Tätä osattiin odottaa.

Yllätys oli sen sijaan se, että tämä kolmen kunnan yhdistelmä kuuluisi Pohjois-Pohjanmaahan. Sitä eivät posiolaiset oikein sulata, jos yhdistäminen toteutuu. Posiolaiset kokevat itsensä lappilaisiksi.

Toinen yllätys maakunnan pohjoisessa osassa oli Pudasjärven liittäminen Ouluun. Joissain karttaharjoituksissa kaupunki oli jätetty itselliseksi, mutta Pudasjärvi on asukasluvultaan liian pieni yksikkö toimimaan yksin, joten johonkin se oli liitettävä.

Tässä tapauksessa se liitettiin Ouluun, jonne Pudasjärvellä on jo monet olemassa olevat yhteydet. Tosin Pudasjärven pohjois-, ja itälaidoilta tulee pitkä matkaa uuteen kaupunkikeskukseen Ouluun.

Vastaanotto Kuusamon, Taivalkosken ja Posion kunnissa uudesta esityksestä olivat myös odotetunlaiset. Taivalkoskella ja Posiolla halutaan edelleen jatkaa itsenäisinä kuntina. Niissä pelätään palvelujen menettämistä suurimpaan kuntaan eli Kuusamoon. Kuusamossa asiaan suhtaudutaan odottavaisesti.

Koillismaan kunnissa ollaan yhtä mieltä siitä, että yhteistyötä tarvitaan. Erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella kaivataan vähintään maakunnan suuruisia kokonaisuuksia, jotta kansalaisten hoito voidaan turvata.

Yhtä aikaa kuntauudituksen kanssa siis pohditaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä vähintään 200 000 asukkaan kokonaisuuksissa. Tässä mallissa kunnilta lähtisi reilusti yli puolet pois nykyisistä tehtävistä euroina mitattuna.

Koillismaalla päättäjät ovat onneksi yhtä mieltä siitä, että nykyisellään ei voida jatkaa. Palvelurakennetta ja palvelujen tuottamistapaa on muutettava. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä väestön ikääntyessä ja vähetessä.

Itsepetokseen ei kannata syyllistyä. Jotain on tehtävä, jos hyvinvointiyhteiskunta aiotaan pelastaa. Nyt on aika käydä rakentava keskustelu asiasta paikallisesti ja valtakunnallisesti

Nähtäväksi jää, miten kuntauudistus aiotaan hoitaa loppuun käytännössä. Varmaa on, että moni kunta ei halua yhdistyä, koska itsenäisyyden ja palveluiden pelätään menevän. Miten valtio toteuttaa uudistuksen käytännössä, jos kunnat sitä vastustavat? Onko kunnilla itsemääräämisoikeus päättää omista asioistaan, pitääkö tehdä perustuslain muutos, vai kiristetäänkö valtionapujen menetyksellä?

Nämä ovat isoja ja tärkeitä kysymyksiä, jotka ovat vielä täysin auki.

Miten valtio toteuttaa uudistuksen käytännössä, jos kunnat sitä vastustavat?