Esko Huttu aikoo vaihtaa top­pa­kamp­peet ui­ma­hou­sui­hin – "Ihan en­sim­mäi­sek­si vuo­dek­si lähden läm­pi­mään vaimon kanssa"

-
Kuva: Mikko halvari

60 vuotta

Kun Esko Huttu täytti 50 vuotta, oli hänellä perinteisesti vapaapäivä. Opettaja vietti tuolloin syntymäpäiväänsä juuriharjan ja mäntysuovan kanssa saunaa puunaten.

– Katsotaan nyt, että pesenkö sen saunan, koska minullahan on vapaata. Mutta ainakin vaimo lupasi viedä minut Rukalle syömään, virallisesti tänään tiistaina syntymäpäiväänsä viettävä, mutta perhepiirissä jo viikonloppuna juhlinut Huttu naurahtaa.

Mäkelän koulun johtaja Esko Huttu on tottunut siihen, että merkkipäivän aikaan on monenlaista haipakkaa, kuten koulun kuusijuhla, eikä opettaja ehdi silloin juhlia.

Haipakka jää lopullisesti taakse ensi syksynä, kun Huttu jää eläkkeelle.

– Minä olen niitä viimeisiä, jotka pääsevät 60-vuotiaana eläkkeelle ja minä tosiaan myös jään pois töistä 1.8., Huttu toteaa painokkaasti.

Hutulla on jo valmiit suunnitelmat eläkevuosille, niitä on hiottu viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Eläkkeellä ihmisellä alkaa kolmas vaihe elämästä. Ihan ensimmäiseksi vuodeksi lähden lämpimään vaimon kanssa.

Huttu ja opettajavaimonsa suuntaavat tutuille kulmille Aurinkorannikolle.

Alun perin Hutun suunnitelmissa oli jäädä eläkkeelle joulun kuusijuhlasta.

– Mutta kiky-pojat lykkäsivät minulle kolme kuukautta lisää. Virallisesti pääsisin maaliskuun alusta eläkkeelle, mutta olen kostoksi 1.8. saakka. Lähetän Juha Sipilälle laskelman ja kysyn, että kannattiko. Tämäkin on vain tällainen humoristinen heitto, Huttu hymähtää.

Huumori on Esko Hutun mukaan kantava voima opettajan työssä. Sen lisäksi hän kokee, että opettajan pitää olla äärimmäisen tasapuolinen ja kiinnostunut lasten asioista.

– Kyläkoulussa voi olla aidosti kiinnostunut lasten asioista, koska tietää jotain perheestä. Silloin lapsen ja opettajan välille muodostuu ihan erilainen side. Minä en näe mitään huonoa siinä, että tuntee kokonaan sen ympäristön, jossa työskentelee opettajana.

Huttu todellakin tuntee työskentely-ympäristönsä, sillä syksyllä hänellä tuli täyteen 28 vuotta Mäkelän koululla. Monen korvaan se saattaa kuulostaa pitkältä ajalta.

– Ei se minusta tunnu kovin pitkältä, Huttu kuittaa.

Mäkelän koulu on niitä harvoja kyläkouluja Kuusamossa, joiden kohtalona ei olisi kouluverkkosuunnitelman mukaan lakkautus. Mäkelän koulu on taajaman ulkopuolisista kouluista suurin. Oppilaita on tällä hetkellä 80 esikoululaiset mukaan laskettuna.

– Se on jäänyt vuosista mieleen, että kun liikuntahallia ja koulun laajennusta suunniteltiin, oli kylätoimikunta aktiivisesti mukana. Jopa yksi vanhemmista piirsi koulun uuden puolen ja neuvotteli maanomistajien kanssa tontin vuokrauksesta. Kylä on ollut hyvin mukana tässä koulun kehittämisessä, Huttu muistelee vuosiaan Mäkelässä ja uuden puolen rakentamista vuonna 1995.

Liikuntahalli Mäkelään rakennettiin vuonna 2000.

– Se on varmaan viimeinen liikuntahalli, joka Kuusamossa tehtiin ja tullaan tekemään kyläkouluun.

Vaikka kyläkoulussa työskenteleekin, ei Huttu allekirjoita sitä kategorista ajattelua, että iso koulu olisi aina pahasta ja pieni hyvästä. Toki Huttu liputtaa kyläkoulujen puolesta, mutta huomauttaa oppimisympäristön syntyvän aina koululla työskentelevien ja ympäristön yhteisestä vaikutuksesta.

– Me tunnemme ne lapset, me tunnemme ne perheet. Minäkin opetan tässä oppilaita, joiden äitejä ja isiä minä olen opettanut.

Esko Huttu täyttää 60 vuotta tänään 18.12.

Hän on työskennellyt 28 vuotta Kuusamossa Mäkelän koululla koulunjohtajana.

Mies aikoo jäädä eläkkeelle 1.8.

Huttu on kotoisin Suomussalmelta.

Vapaa-ajallaan Huttu liikkuu paljon. Entinen SM-tason juoksija pyöräilee, lenkkeilee ja tuomaroi lentopalloa.

Ilmoita asiavirheestä