Mahdolliset EU:n Lulucf -metsienkäytön säännöksistä johdettavat hakkuurajoitukset vaikuttavat Koillismaalla toteutuvat ne tai eivät. Viranomaiset ja asiantuntijat ovat erimielisiä miten erilaiset rajoitukset silti todellisuudessa vaikuttaisivat. EU:n tasolla asian käsittely on myös edelleen kesken. Suomessa aihe on yksi hallitusneuvottelujen kysymyksistä.
– Tässä on nyt vääntöä moneen suuntaan, aloittaa metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen.
– Monelle Euroopan maalle metsien merkitys on virkistyskäytönomainen ja he katsovat asioita tietysti omalta kannaltaan. Jos oikeasti metsien metsätalouskäyttöä rajoitettaisiin, olisi tilanne meillä täällä kokonaan toinen.
Miten käytännössä metsien käyttöä sitten voitaisiin rajoittaa?
– Ei anneta esimerkiksi uusille tehtaille rakentamislupaa tai varotuksellisesti ohjataan niin, ettei puun käyttö ole taloudellisesti kannattavaa, miettii Härkönen.
Hakkuiden rajoittaminen ilmastosyistä luo epävarmuutta investoijille ja vaikuttaisi tietysti kielteisesti, toteaa johtava tutkija Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskuksesta.
Ahtikoski on ollut mukana kirjoittamassa Suomen metsien hiilinielun vertailutason arviointiraporttia.
– Siihen en ota kantaa mikä on hakkuiden taso, onko se 80 miljoonaa vai minkä verran. Meillä ei ole riittävästi tietoa, että voisimme sanoa onko joku määrä, mikä rajoittaa merkittävästi esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta.
– Nyt pitää katsoa systemaattisesti koko tilanne: investointipäätöksiä sekä EU.n edellyttämää hiilitason laskelmaa.
Toinen näkökulma on kysymys puun riittävyydestä.
– Periaatteessa puun määrä voisi riittää, mutta nyt on tullut esille näkökantoja, että eräillä alueilla oltaisiinkin jo nyt ylärajoilla.
Suomen metsien vuotuiseksi kasvuksi on arvioitu 107-110 miljoonaa kuutiota.
– Mutta ei se jakaudu tasaisesti. Joillakin alueilla varmaankin hakataan likelle vuotuista kasvua, pohtii Ahtikoski.
– Meillä ei kuitenkaan ole riittävästi alueellista tietoa onko puuta tarpeeksi vai ei. Ei myöskään ole tietoa aiheuttaako LULUCF aidosti rajoitteita puunkäytölle vai ei.
LULUCF
LULUCF-asetukseen sisältyvät metsistä, maatalousmaista ja kosteikosta syntyvät päästöt ja nielut.
EU pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa metsät sitovat yli 40 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, noin 29 miljoonaa tonnia.
EU:n jäsenmaiden tulee kausina 2021-2025 sekä 2026-2030 varmistaa, etteivät laskennalliset kokonaispäästöt ylitä laskennallisia hiilinieluja.
Komissio antoi esityksen asiasta 2016. Parlamentti äänesti asetuksesta2017 ja neuvosto Viron tekemän kompromissiesityksen pohjalta2017. Sen jälkeen alkoivat kolmikantaneuvottelut näkemysten yhteensovittamiseksi parlamentin, komission ja neuvoston kesken. Jäsenvaltioiden vertailutasojen tarkastusmenettely on joulukuussa 2019. Komissio vahvistaa vertailutasot 2020 alkuvuodesta.