Pääkirjoitus
Valtion lentoyhtiö Finnair iloitsi historiansa parhaasta vuosineljänneksen tuloksesta, mutta samalla yhtiö ilmaisi huolensa kotimaan reittiensä kannattavuudesta. Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon mukaan useilla kotimaan reiteillä käyttöasteet ovat liian matalia.
Vauramo sanoi MTV:lle, että reitit joilla on alle satatuhatta matkustajaa vuodessa ovat ”aika haasteellisia”. Osavuosikatsauksessaan Vauramo asetteli sanansa näin: ”Matkustajaliikenteen kannattavuus parani vuodentakaiseen verrattuna kaikilla liikennealueilla paitsi kotimaassa, jossa teemme tappiota useilla reiteillä. Tähän emme voi olla tyytyväisiä, ja meidän on sopeutettava kapasiteettia paremmin kysyntää vastaavaksi.”
Kuusamon kenttä kuuluu niiden maakuntakenttien joukkoon, joiden matkustajamäärä jää alle Vauramon mainitseman sadantuhannen.
Kuusamon kentän matkustajamäärä oli 73 500 vuonna 2014. Alkuvuonna matkustajamäärä on vähentynyt ja tasaisen vauhdin taulukolla matkustajamäärä jää alle 70 000 tänä vuonna. Ennätysvuonna 2006 matkustajia oli 111 000.
Pohjois-Suomen kentistä Oulu on suurin noin miljoonalla matkustajallaan, Rovaniemi hätyyttelee puolta miljoonaa ja Kittilä pääsee yli 200 000 vuosimatkustajaan.
Finnair neuvottelee parasta aikaa Kuusamon ja muiden alueiden kanssa keinoista, joilla matkustajamäärä saadaan kasvuun. Ei ole liioiteltua sanoa, että kyseessä ovat vuosikymmenen tärkeimmät neuvottelut. Kuusamon matkailun kasvunäkymät lepäävät kansallisen lentoyhtiön varassa. Voisiko Finnairin Aasian reittien menestys poikia jotain pohjoiseen? Lentoaikataulujen säätäminen mahdollisimman asiakasystävälliseksi on yksi menestyksen ehdoista.
Laajempi yhteiskunnallinen kysymys on, pitääkö jokaisen maakuntakentän olla taloudellisesti omillaan toimeen tuleva. Vai onko kyse myös julkisesta palvelusta? Raideliikenteeseen ja bussiliikenteeseen verrattuna lentoliikenteen saama tuki on olematonta. Suomi on laaja maa ja tarvitsee maan kattavaa lentoliikennettä jatkossakin.