Kuusamon lukio pärjäsi Suomen parhaiten fysiikan kirjoituksissa. Aineen kirjoitti 12 oppilasta, jotka saivat arvosanoiksi kolme L:ää, neljä E:tä ja 5 M:ää.
Fysiikan lehtori Asko Aikkila on opettanut fysiikka näille abiturienteille koko heidän lukioaikansa. Hänen mukaansa monen asian täytyy mennä kohdalleen, jotta tulokset ovat noin hyvät.
– Suurin kiitos kuuluu suoraan oppilaille. He uskalsivat ottaa riskin ja tehdä rohkean valinnan. Mikään näistä tuloksista ei tullut vahingossa tai sattumalta, Aikkila sanoo.
Omaksi ansiokseen hän laskee innostuksen tartuttamisen oppilaisiin. Fysiikka on lehtorille rakas aine ja tähtitiede on erityispaikalla sydämessä.
– Oppitunnit suuntaavat melkein aina tähtitieteeseen ja kosmologiaan, ihmisen suuriin kysymyksiin. Ne kiinnostavat oppilaita.
Suomen parhaaksi pääseminen ei Aikkilan mielestä ole tärkeintä, vaan kiinnostus ympäristöön.
– Sanon oppilaille, että numeroilla ei ole itseisarvoa, vaan metsästä sitä, mikä on sinulle tärkeää. Fysiikassa aseta itsellesi kysymyksiä, miksi joku on näin, ja lähde siltä pohjalta eteenpäin. Löydä uudelleen ne lapsen silmät, jotka sinulla oli pienenä.
– Jos osaa kysyä luonnolta kysymyksiä, se vastaa. Sitä kautta tulee ymmärrys fysiikan laeista.
Aikkila kannustaa löytämään kauneutta luonnosta.
– Tähtitiede ja moderni fysiikka, ne ovat jo runoutta.
Runoutta opettaa myös äidinkielen lehtori Minna Rytisalo. Äidinkieli oli toinen Kuusamon lukion huippuaineista. Kun valtakunnallisesti 5 prosenttia kokeen kirjoittajista saa arvosanan Laudatur, Kuusamossa korkeinta arvosanaa tuli suhteessa triplasti: L:n kirjoitti kaikkiaan 19 oppilasta 70:stä.
–He ovat niin hyviä. Heitä on ilo opettaa, kun he ovat niin hyviä, Rytisalo suitsuttaa.
Rytisalon mukaan tämän vuoden opiskelijoilla oli perustaidot hyvin hallussa, joten he pärjäsivät myös vaikeaksi koetussa tekstitaidon kokeessa. Siinä piti osata soveltaa enemmän kuin aiempien vuosien kokeissa.
– Ei auta, että opettelee ulkoa, vaan työkalut pitää olla hallussa ja niitä pitää osata käyttää.
Rytisalon mukaan oppilaiden menestyksen takana on kova työnteko. Jokaisella kurssilla luetaan kaksi kaunokirjallista teosta, kirjoitetaan kaksi ainetta ja tehdään kolme tekstitaidon harjoitusta.
– Kaikki tehtävät pitää palauttaa, muuten kurssia ei pääse läpi.
Rytisalo opettaa erityisen paljon kirjoitusten muokkaamista. Ensin tehdään raakaversio, joka muokkausten jälkeen kirjoitetaan uudestaan.
– Se vie aikaa, mutta sillä noustaan seuraavalle tasolle, Rytisalo sanoo.
Myös Posiolla äidinkielen kirjoitukset menivät valtakunnan keskiarvoa paremmin. Lukion rehtorin Elina Lämsän mukaan syynä on kunnan panostus äidinkieleen. Ainetta opetetaan yläkoulussa yksi ylimääräinen tunti viikossa.
– Äidinkieli on ollut meillä vahva aine ja se nähdään tärkeäksi, Lämsä sanoo.
Posion lukioon otetaan kaikki halukkaat, joten Lämsän mukaan menestys vaihtelee vuosittain. Tässä 11 uuden ylioppilaan vuosiluokassa oli paljon matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa pärjääviä.
– Pakollisissa aineissa keskiarvo oli reilusti yli valtakunnan keskiarvon. Se on hyvin, Lämsä sanoo.
Taivalkoskellakin kirjoitukset menivät rehtori Maaret Ihmeen mukaan hyvin. Valtakunnan keskiarvoa paremmin lukiossa pärjättiin useassa eri aineessa: fysiikassa, matematiikassa, ruotsissa, saksassa, ranskassa, maantiedossa ja psykologiassa. Kaikki abiturientit valmistuvat, eikä improbatur-arvosanoja tullut.
– Meillä kaikki kirjoittivat enemmän kuin neljä pakollista ainetta. Tärkeää on, että nuori saa hyvä eväät elämäänsä ja tekee oman parhaansa, Ihme sanoo.