Alli ja Tauno Sillanpään elämäntarinaa kuunnellessa mieleen hiipii joukoittain kysymyksiä. Kiinnostaisi tietää lisää esimerkiksi siitä, millaisia kirjeitä he kirjoittivat toisilleen seurustelunsa alkuaikoina Kuntijärven rajavartiolla vuonna 1955 sekä siitä, millaista oli käydä hääkuvassa Tommi Kinnusen kirjojen Lahja-hahmon esikuvan, valokuvaaja Lempi Kinnusen kuvaamossa.
Kaikkein eniten kuulijaa kiehtoo kuitenkin se, miten ihmeessä syyskuussa 1957 Kuusamon kirkossa vihitty nuoripari päätyi asumaan vuodeksi käsivarren Lappiin, kirjaimellisesti keskelle ei mitään, vain pari kuukautta häidensä jälkeen. Ratkaisu on erikoinen, sillä noin 60 kilometrin päässä lähimmästä tiestä sijainnutta Munnikurkkio-nimistä paikkaa ei voi hyvällä tahdollakaan pitää kovin romanttisena häämatkakohteena.
Romantiikan sijaan muuttopäätös perustuikin järkeen, ennen muuta työpaikkoihin.
– Siellä oli emännän paikka vapaana, ja minä sain myös siirron sinne Muonion rajakomppaniasta, rajajääkäri Tauno Sillanpää tiivistään hänen ja vaimonsa syyt muutolle Munnikurkkion rajavartioasemalle.
Vasta parikymppisen tuoreen avioparin ensimmäiseen yhteiseen vuoteen mahtui kilometrikaupalla hiihdettyjä kilometrejä, litroittain käsikäyttöisellä vesipumpulla pumpattua vettä ja tuntitolkulla kammesta väännettävän pyykkikoneen kolinaa. Kuherruskuukausien sijaan Munnikurkkiolla elettiin siis pikemminkin aherruskuukausia.
Onneksi kova työ myös palkitsi, muun muassa opettamalla tekijöilleen sittemmin tuiki tärkeiksi osoittautuneita taitoja.
– Emännän tehtävään kuuluin laittaa ruoat miehille, joita oli siellä yhteensä 10-15. Munnissa minä opin leipääkin tekemään, vaikka en ollut koskaan ennen sinne muuttamista sitä tehnyt, Alli Sillanpää muistelee.
Koska lähimmät tiet, kaupat ja asutus olivat niin kaukana, jonkin ruoka-aineen tai tarpeellisen tavaran loppuessa emännän ei auttanut muu kuin käyttää mielikuvitustaan.
– Postireissu kesti viisi vuorokautta, se piti hakea (Ruotsin rajan tuntumasta) Karesuvannosta. Niiltä reissuilta minä toin aina Allille Ruotsin puolelta ostettua suklaata. Se oli helppo tuliainen kantaa mukana, Tauno Sillanpää mainitsee.
Tauno Sillanpään komennus Munnikurkkiossa päättyi lokakuussa 1958. Ennen palaamistaan Allin synnynseuduille Kuusamoon he ehtivät asua Taunon työn perässä muun muassa Tornion Röytässä, jossa syntyi myös ensimmäinen pariskunnan kahdesta tyttärestä.
Kuusamossa Sillanpään perheen elämä jatkui ulkoisilta puitteiltaan jokseenkin entisellään, muuttivathan he varsin erämaisiin maisemiin Oulangan biologiselle tutkimusasemalle. Myös aseman emännän pestiin valitun Allin työnkuva pysyi paljolti samana kuin Munnikurkkion aikoihin, mutta tutkimusaseman talonmieheksi ryhtyneen Taunon piti opetella kokonaan uusi ammatti.
Elämänmuutos sujui kuitenkin sujuvasti, kiitos Taunon kiinnostuksen Koillismaan luontoa kohtaan.
– 11-vuotiaana luin Aaro A. Nuutisen kirjan Suomen Sveitsissä: kesäkuvaus Kuusamosta. Se teki minuun suuren vaikutuksen, varsinkin se, miten siinä kerrottiin Kiutakönkäästä. Jo silloin päätin, että sinne minun on joskus päästävä, hän kertoo.
– Nykyäänhän Tauno on enemmän kuusamolainen kuin moni meistä syntyperäisistä kuusamolaisista, Alli Sillanpää naurahtaa.
Tänä syksynä Sillanpäillä tulee täyteen 60 vuoden edestä yhteisiä vuosia. Timanttihääpäivää juhlittiin pari viikkoa sitten maltillisesti perhepiirissä, eikä pariskunnalla ole muutenkaan tapana tehdä itsestään numeroa.
Elämän- sen paremmin kuin parisuhdeohjeitakaan heistä ei tahdo saada irti, mutta yhden hyväksi havaitun tavan Alli Sillanpää sentään suostuu paljastamaan.
– Parisuhteessa pitää sopeutua. Meilläkin on aina ollut pieniä riitoja, mutta koskaan ei ole vihaisina menty nukkumaan.
Alli ja Tauno Sillanpää, naimisissa vuodesta 1957.
Alli kotoisin Kuusamosta, Tauno Satakunnasta Kiikoisista (nykyisin Sastamala).
Muuttivat Munnikurkkion rajavartioasemalle käsivarren Lappiin vain 2 kuukautta häidensä jälkeen.
Asuivat Munnikurkkiossa vuoden. Asuivat rajajääkärinä työskennelleen Taunon työn perässä myös mm. Tornion Röytässä.
Muuttivat sittemmin takaisin Kuusamoon. Työskentelivät talonmiehenä ja emäntänä Oulangan tutkimusasemalla.
Perheeseen kuuluvat kaksi lasta ja seitsemän lastenlasta.
Viettävät tänä vuonna timanttihääpäivää.
