Taiteilija Esa Leppänen on kesän aikana pitänyt Murtovaarassa sijaitsevaa galleriaansa ensimmäistä kertaa yleisölle avoimena. Laajemmalle aukioloajalle tuli tarvetta mm. Hossan alueen kasvaneen kiinnostuksen myötä. Kansallispuistoon Murtovaarantietä menevästä ihmismäärästä osan toivotaan nyt pysähtyvän noin 30 kilometriä ennen Hossaa sijaitsevassa galleriassa.
– Ihan hyvin galleria on tänä kesänä vetänyt väkeä. Enemmänkin mahtuisi, mutta hyvä näinkin. En oikein voi vertailla kiinnostusta muihin kesiin, kun galleria ei ole ennen ollut yleisölle julkisesti auki. Ei tämä nytkään ihan joka päivä auki ole, Leppänen kertoo.
Leppäsen galleria sijaitsee entisellä Murtovaaran koululla. Luokkahuoneista näyttely on levinnyt eteiseen ja pihallekin. Pihalla sijaitsee myös taiteilijan työpaja.
Metallista – ja tarkemmin ottaen kierrätysmetallista – tehdyistä veistoksistaan Leppänen tunnetaan parhaiten. Etenkin lehmä- ja muut eläinaiheiset veistokset ovat suosittuja.
– Ihmiset näyttävät tykkäävän eläinhahmoista, varsinkin lehmistä. Yksi suosituimpia aiheitani ovat pyöräilevät lehmät. Tykkään niistä itsekin. Eläinhahmoistani puolet on lehmiä. Loput esittävät sitten mitä tahansa muuta eläintä.
Seuraavaksi suosituin eläinhahmo yleisön keskuudessa näyttäisi Leppäsen mukaan olevan ehkä kissa.
– Etenkin kissatauluista tykätään, mutta kyllä kissa on kaupallinen hahmo myös veistoksissa.
Eläinhahmon vartalo voi syntyä vaikka jauhesammutinsäiliöstä tai maitotonkasta. Lehmä- ja kissahahmoista voi pilkistää esimerkiksi haarukoita, sillä niistä syntyy vaikkapa silmäripset, kissanviikset tai jalat varpaineen.
– Lehmä on naispuolinen eläin, joten pitkät silmäripset sopivat sille oikein hyvin, taiteilija toteaa.
Esa Leppäsen mukaan hänen kierrätystavaroista tekemänsä esineet eivät sisällä mitään sen ihmeempää sanomaa tai viestiä. Hän tekee veistoksia, kun haluaa tehdä jotain ihmisten poisheittämistä tavaroista. Eläinhahmot ovat syntyneet, kun ne ovat hauskoja, ja yleisökin tuntuu niistä pitävän ja ostavan niitä.
– Voisinhan minä tietysti kertoa vaikka yhdestä ja samasta lehmäveistoksesta, että tämä on syntynyt Suomi 100 vuotta -juhlavuoden innoittamana tai että kyseessä on henkilökohtainen maatalouspoliittinen kannanottoni. Mutta kyllä näiden teko on lähinnä vain harrastus. Eläinveistoksissani ei siis ole ideologista viestiä, mutta maatalousaiheisissa tauluissani otan kantaa asioihin.
Leppästä ei kiehdo näyttelyn kokoaminen jonkun tietyn teeman mukaan. Hän pitää myyntinäyttelylle parempana, että ihmiset voivat katsella erilaisia taide-esineitä ja kiinnittää sitten tarkemman huomionsa itseä kiinnostaviin aiheisiin tai tuotteisiin
.Myyntinäyttely sisältää tauluja, veistoksia ja koriste-esineitä. Mukana on myös jonkun verran tavallisia kirpputoritavaroita.
Talvella galleria ei ole yleisölle auki, mutta Leppänen pohtii vielä mahdollisuutta pitää joulun alla ovet avoimina johonkin aikaan.
Entä, mitä taiteilija tekisi, jos hän ei tekisi omaleimaista taidettaan?
– Makaisin sohvalla ja valittaisin, että telkkarista ei tule kivoja ohjelmia. Tosin teen sitä kyllä välillä nytkin, mutta en sentään koko päivää, Esa Leppänen kertoo.
