the kahdenkuvan pääjuttu, lisäksi etuvinkki ja erillinen lyhykäinen kainalo Iijoki-sarjan mikrotasosta###
Elokuvaohjaaja, professori Hannu Kahakorpi tekee paluuta Kalle Päätalon Iijoki-sarjan paikoille ja Jokijärvelle. Miehellä on palava halu elokuvakameran kanssa juuri niille seuduille, missä Edvin Laine ja Mikko Niskanen aikanaan aloittivat elokuvanteon Päätalon laajasta tuotannosta.
– Olen ohjannut itse vasta yhden Päätalo-elokuvan. Etäisyyttä sitä aikaisempaan Mikko Niskasen elokuvaan on vuositolkulla. Edvin Laine filmasi Päätaloa Jokijärvellä jo ennen Iijoki-sarjaa, 1970-luvulla. On siis aika tehdä uusi elokuva.
Kahakorven nykyhaasteena on yli 17 000 -sivuinen Iijoki-sarja, jonka osalta on meneillään käsikirjoituskurssi Taivalkoskella. Ohjaaja näkee korkealle ulottuvassa kirjapinossa aineksia moneen lähtöön, niin elokuvaksi, tv-sarjaksi kuin myös kansalliseksi ja kansainväliseksi tuotannoksi Internet-verkkoon.
– Kallen missiona oli saattaa kokonaisuus omasta elämästään ja tuon aikaisesta elämänmenosta kirjanlehdille. Iijoki-sarja ei siis ole mikään saippuasarja tai päiväkirja, vaan Kalle tiesi kirjoittaessaan saattavansa elämänmakuisen tarinansa alusta loppuun.
Kahakorpi määrittelee Päätalon juonenkulkua kuuluisan filosofin mukaan.
– Kallen Iijoki-sarjassa on Aristoteleen tapaan uskottava juoni, alku keskikohta ja loppu. Selkeä kokonaisuus, laajoja asioita, joista tosin jotkut kertautuvat. Kallella oli avara ja lämmin muisti, eikä hänen ole tarvinnut keksiä mitään.
Kahakorpi muistuttaa, että Päätalo oli jo nuoruudessaan innokas seuraamaan, mitä kaikkea maailmalla tapahtui.
– Silloin kuunneltiin radiota ja luettiin sanomalehtiä.
Päätalo sodassa -teemalla elokuvan ohjaaksi valitun Kahakorven toivejatkumona on Iijoki-sarja televisiosarjana, jonka päähenkilöön katsojat voisivat samaistua. Ajatus pitkästä tv-sarjasta ei ole vieras, sillä sarjaa on hänen mukaansa helpompi lähteä toteuttamaan Kotikadun pitkäkestoisen ohjauskokemuksen perusteella.
– Nyt on se hetki, kun lukee uuden sukupolven näkemyksiä Suomen selviytymisestä viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomessa ei ole tehty sellaista kirjallista kokonaisuutta, jossa asiat ja kansakunnan tila on rakennettu Päätalon kautta klassisella tavalla.
Lue lisää keskiviikon Koillissanomista