Pääkirjoitus
Perintö- ja lahjaverotuksesta heräsi kiivas keskustelu kun kävi ilmi, että Suomen rikkaimpiin kuuluva Björn Wahlroos on muuttanut kirjansa Ruotsiin. Lehtitietojen mukaan Wahlroosin muutto liittyy perintöverojen välttämiseen.
Helsingin Sanomien mukaan Wahlroosin lapset säästävät yli sata miljoonaa euroa, jos he seuraavat isänsä esimerkkiä ja muuttavat pois Suomesta. Ruotsissa ei peritä ollenkaan perintö- ja lahjaveroa.
Wahlroosin ratkaisu on aiheuttanut närkästyksen aallon ja jopa miehen isänmaallisuus on asetettu kyseenalaiseksi.
Wahlroos teki Suomelle palveluksen virittäessään keskustelun perintö- ja lahjaveron mielekkyydestä. Wahlroos itse on huono esimerkki veron huonoudesta, koska hän on ylettömän rikas.
Pienille ja keskisuurille perheyrityksille perintövero ja lahjavero on sukupolvenvaihdoksessa elämän ja kuoleman kysymys. Jos perillinen pääsee yrittäjäksi vain ottamalla pankista lainaa veronmaksua varten, on yrityksen myyminen hyvin houkutteleva vaihtoehto.
Jos ostajana on pääomasijoittaja tai pörssiyhtiö, kysyä sopii, toteutuiko yhteiskunnan kokonaisetu. Kasvollinen omistaja katosi ja perillinen sai taskuunsa tukun ”laiskaa rahaa”.
Asia on erityisen ajankohtainen. Koillismaalla neljännes yrittäjistä on yli 55-vuotiaita ja viidennes aikoo luopua yrityksestään heti tai lähimmän kolmen vuoden aikana.
Valtion pitäisi edistää sukupolvenvaihdoksia, eikä vaikeuttaa niitä verotuksella. Perintöverolla verotetaan jo moneen kertaan verotettua omaisuutta.
Paljon on vielä tehtävä, että yrittäjyydestä pidetyt kauniit juhlapuheet muuttuvat eläväksi elämäksi.
Yrittäjyyden merkitys tiedetään tutkimusten valossa. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy jatkossa alle kymmenen hengen yrityksiin. Koillismaan esimerkki osoittaa, mikä merkitys paikallisella ja kasvollisella yrittäjyydellä on ympäristölleen. Aluetalous lepää lähes pelkästään perheyritysten harteilla.