Yhden supin olen loukulla saanut viime syksynä Oijusluomalta Juusolan maastoista. Supikannnat ovat selvästi lisääntyneet, Maanselän metsästysseuraan kuuluva Reijo Tikkanen totesi lauantaina.
Hän oli parinkymmenen muun metsästäjän kanssa supin pyynti- ja loukunvalmistuskurssilla ampumaradalla. Teorian jälkeen kurssilaiset valmistivat itse kouluttaja Juha Mäkimartin opastuksella omat supiloukut. Loukku valmistuu minkkiverokosta ja puusta ja sen osaavat tehdä myös metsästyksestä kiinnostuneet tytöt ja pojat.
Esimerkiksi 13-vuotiaat Jasper Mikkonen, Juho Tahkola, Valtteri Haataja sekä kahdeksanvuotiassNiila Oikarainen tekivät oman loukkunsa ja Mäkimartti kehui sitä soivaksi peliksi.
Tikkanen aikoi laajentaa supipyyntiä ja tehdä useita uusia loukkuja. Kuusamon koulutus lähti Maanselän seuran aloitteesta. Jari Mustaniemi sanoi, että seuran alueella on muutamia innokkaita pienpetopyytäjiä.
– Vanha kaatopaikka houkuttelee edelleen kettuja ja supeja. Niitä täytyisi saada vähemmäksi.
Mäkimartti on Suomen Riistakeskuksen palkkalistoilla ja vetää pohjoismaista supikoiraprojektia. Sen tavoitteena on estää supikoiran leviäminen Suomesta Ruotsiin ja Norjaa, missä supeja ei vielä oikeastaan ole. Esimerkiksi Ruotsin supikoirasaalis oli viime vuonna 62 (kuusikymmentä kaksi) eläintä, mutta Suomessa noin 150 000!
Supit ovat levinneet Suomeen entisestä Neuvostoliitosta, jonne niitä siirrettiin Aasiasta uudeksi turkislajiksi. Etelä-Suomeen on juurtunut pesivä kanta 1970-luvulla. Pello-Rovaniemi-Kemijärvi -akselille on pesivä kanta levinnyt 2000-luvulla. Supi selviää pohjoisen talvista ja se viettää horrosta pahimman pakkasajan joulu-helmikuulla.
Mäkimartti on huolissaan supikoiran lisääntymisestä. Hän kysyykin kuinka paljon me voimme sietää vieraspetoja alkuperäisten lisäksi.
– Supeja pitäisi vähentää niin koira- kuin haaskapyynnillä sekä loukuilla. Supilla vain on ikävä kyllä hieman liian symppiksen maine, ulkomuotonsa ja nimensä takia.
Monet pohjoisen asukkaat tosin nimittävät sitä ”raatokoiraksi” . Nimi on siinä mielessä oikeaan osuva, koska eläin tonkii ja syö yhteiskunnan jätteitä ja raatoja, mutta myös lintujen munia ja poikasia.
Lisäksi supit voivat levittää raivotautia, myyräekinokokkiloista sekä kettukapia. Kun kapinen koira liikkuu vaikka marjamailla tai mansikkamailla, taudinriski on suuri, jos marjoja syö suoraan maasta, Mäkimartti totesi.
Kouluttaja muistutti, että supikoira on riistalaji. Sen vuoksi sen metsästykseen vaaditaan metsästyskortti ja metsästysoikeus. Siksi metsästäjät ovat suuren asian vaalijoita. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa supi ei ole riistalaji ja siksi sen voi tappaa kuten rotan.
Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Nurmi sanoi, että supikoirien määrä on ruvennut lisääntymään Kuusamossa 2000-luvulla. Ennen sitä täällä tehtiin havaintoja yksittäisistä supikoirista.
Viime vuosina on tilastoitu non 30-40 supin saaliit pienpetopyynnissä.
Nurmen mukaan supi on kaikkiruokainen ja pahempi kuin punakettu.
– Supikoira tonkii joka paikan ja varsinkin ranta-alueilla se tekee pahaa tuhoa vesilintupoikueille. Jos eläin pääsee pesiytymään tänne kunnolla, se on paha uhka lintukannoille.
