Pääkirjoitus
Jos Suomen hallituksen toiveet ja aikataulut täyttyvät, ei Koillismaalla enää ensi vuoden lopussa ole yhtä monta kuntaa kuin nykyisin. Päähallituspuolue kokoomuksen johtohenkilöt toitottivat kovaan ääneen ennen kuntavaaleja, ettei kuntien pakkoliitoksia ole tulossa. Ääni kellossa kuulostaa muuttuvan hiljalleen varsin toisenlaiseksi nyt, kun puolue kaikella tarmollaan kuntauudistusta läpi ajaa.
Uusi kuntarakennelaki tuli voimaan kuun alussa. Kunnille se tarkoittaa sitä, että niiden on ryhdyttävä liitosselvityksiin, jos ja kun lain listaamat kriteerit täyttyvät. Koillismaan kaikki kunnat täyttävät nämä kriteerit jo pelkästään siksi, että kaikissa kunnissa on alle 20 000 asukasta.
Marraskuuhun mennessä Koillismaallakin on kunnan isien tultava ulos neuvottelupöydästä mukanaan päätös, jossa kerrotaan minkä kunnan tai kuntien kanssa ne aikovat yhdistymistä selvittää. Vuoden lopussa hallitus arvioi uudistuksen etenemistä. Toinen juonne asiassa on kuntarakennelain rinnalla valmisteltu sosiaali- ja terveysuudistus. Hallituksen pitäisi saada sorvattua lakiesitys siitä ensi kevääseen mennessä. Puolen vuoden sisällä sote-lain hyväksymisestä liitospäätökset pitää nuijia pöytään kunnissa.
Hallituksen antama aikataulu on tiukka ja siihen on luonnollinen syy. Seuraavat eduskuntavaalit ovat edessä jo keväällä 2015, ja jos Katainen joukkioineen ei saa runnottua kahta massiivista uudistustaan läpi ennen sitä, on käsissä valtavan suuri ja kallis pannukakku. Vaaleissa kansa saisi sitten uudelleen osoittaa tukensa kunta- ja sote-uudistuksille, tai olla osoittamatta.
Joka tapauksessa tulossa on mielenkiintoinen loppu- ja alkuvuosi monissa keskustajohtoisissa pienissä kunnissa, aivan kuten Koillismaalla. Esimerkiksi Taivalkoski totesi (KS 20.2.2013) kuntarakennelaista lausuessaan, ettei sillä ole mitään intressiä lähteä tekemään liitosselvitystä. Selvitys kun tehtiin jo vuosina 2005-2006, eikä tilanne ole kunnan mukaan oleellisesti muuttunut. Lisäksi todettiin, että selvityksen tekeminen annetun ajan sisällä ei onnistu.