Virkamiehet, luottamushenkilöt puhumattakaan tavallisista kuntalaisista ovat seuranneet kuntien tuloista käytävää keskustelua hivenen hämmentynein mielin.
Lukujen matematiikka on mielenkiintoista. Kaikki riippuu lopulta siitä, mitä lukuja verrataan keskenään ja miten niitä verrataan keskenään.
Kuusamo oli edellisen valtionosuusuudistuksen suurin häviäjä Suomessa. Kaupunki menetti pyöreästi neljä miljoonaa euroa. Vilkaisu kaupungin budjettikirjaan kuitenkin osoittaa, että yhtenäkään vuonna kaupungin saama rahamäärä ei vähentynyt. Kyse olikin siitä, että Kuusamon suhteellinen asema verrattuna muihin kuntiin heikkeni.
Nyt on tieto, että Kuusamo saa nettona kolme miljoonaa euroa lisää ensi vuodelle. Jotta luku olisi vertailukelpoinen, siitä pitää puhdistaa pois normaalit indeksikorotukset. Tällä matematiikalla päästään siihen, että käytettävissä on vajaa miljoona enemmän kuin tänä vuonna.
Kuluvana vuonna kaupungin budjetin arvioidaan ylittyvän ainakin perusturvan osalta, joten käy selväksi, ettei Kuusamossa ole helppoja aikoja tulossa edelleenkään.
Valtionosuuksien jakoperusteisiin tehdyt muutokset merkitsevät vain sitä, että Kuusamon suhteellinen asema verrattuna muihin kuntiin paranee. Kaupungin talous on kovilla, mutta ei läheskään niin kovilla kuin pahimmillaan olisi voinut olla.
Kuusamon asemaa helpottaa kiinteistöverojen jakoperusteiden muutos, mikä helpottaa suurten mökkikuntien asemaa.
Valtionosuuksien jakoperusteiden muuttaminen on hallituksen keino patistaa kuntia haluamaansa suuntaan. Muutoksen suurimmat voittajat ovat Helsinki ja Espoo.
Pohjois-Suomessa Oulun taloustilanne on erittäin hyvä. Sitä vastoin Oulun kehyskuntiin kuuluva Tyrnävä on uudistuksen suurimpia menettäjiä. Uudistuksen voi lukea niin, että hallitus patistelee suurten kaupunkien kyljissä sijaitsevia kehyskuntia liittymään kaupunkiin. Hallitus tavoittelee työssäkäyntialueisiin perustuvaa kuntamallia.
Valtionosuuksia paljon suurempi epävarmuustekijä kunnille on verotulojen kehitys. Se puolestaan on riippuvainen talouskehityksestä, josta tällä hetkellä liikkuu monenlaisia arvioita.
Virkamiesten perusperiaatteena on, että käytettävissä olevat tulot pitää arvioida varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Kuusamossa tämä on viime vuosina näkynyt siten, että verotulot ovat toteutuneet ennakoitua suurempina. Tieto odotettavissa olevista tuloista perustuu valtionvarainministeriön ja kuntaliiton laskelmiin.
Varovaisuus on viisautta.