Kuusamolainen Elias Veteläinen surruttaa sähköhammasharjaa suussaan. Välillä hän tarkistaa peilistä, onko harjaustekniikka oikea ja löytääkö pyörivä harjanpää myös vaikeimmat hampaiden kolot. Suuhygienisti Helvi Maaninka-Tiermas seuraa vierestä ja opastaa laskemaan viiteen ennen kuin harja siirtyy seuraavan hampaan kohdalle.
9-vuotias Veteläinen on aika tyypillinen ikäluokkansa edustaja. Monen muun lapsen ja erityisesti pojan tavoin myös Veteläinen myöntää, että hampaiden harjaaminen aamulla tahtoo usein unohtua. Illalla hampaiden harjaus on enemmän rutiinia.
Kuusamon hammashoitolassa annetaan yksilöllistä opastusta, jotta lapsi tai nuori oppii oikeanlaisen hampaiden harjaustekniikan. Veteläinen kävi suuhygienistin vastaanotolla maanantaina yhdessä äitinsä Merja Veteläisen kanssa.
– Hampaiden pesu on lapselle motorisesti yllättävän vaikeaa ja kyllä siinä saa aikuinen olla mukana. Se aamuharjaus tahtoo pojalla unohtua. Ksylitolituotteet on käytössä ruokailujen jälkeen, mutta eiväthän ne tietysti harjaamista korvaa, Merja Veteläinen sanoo.
Hampaiden säännöllinen harjaaminen unohtuu monella lapsella ja nuorella. Tuore kouluterveyskysely kertoo, että kuusamolaisista ammatillisen opetuksen opiskelijoista jopa noin joka toisella unohtuu vähintään toinen päivittäisistä harjauskerroista.
Erityisesti poikien laiska harjaamisinto nousee vastauksista esiin. Esimerkiksi ammatillisen opetuksen pojista noin 60 prosenttia ilmoittaa harjaavansa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä.
Lukiolaisista harvemmin kuin kahdesti päivässä ilmoittaa harjaavansa 33 prosenttia. 8. ja 9. luokkalaisista luku on 38 prosenttia ja 4. ja 5. luokkalaisista 38 prosenttia vastaajista.
Luvut kuulostavat hurjilta, mutta eivät tule hammashoidon ammattilaiselle yllätyksenä.
– Aamulla ei ehdi ja illalla ei jaksa. Näin voisi kärjistäen kuvailla kommentteja, mitä lapset ja nuoret vastaanotolla sanovat hampaiden harjaamisen unohtamiseen liittyen, kertoo Kuusamon kaupungin hammashoitolan vastaava hammaslääkäri Tarja Keränen.
Erityisesti aamuharjaaminen tuntuu monella unohtuvan, jolloin yöllä kerääntynyt bakteeripeite jää hampaan pinnalle koko päiväksi ja altistaa reikien syntymiselle. Jos ei harjata, jää myös hammastahnan sisältämä fluori saamatta.
Suuhygienistit opastavat lapsia ja nuoria suun hyvinvointiin, kuten harjaamiseen, ravintoon ja tupakointiin liittyvin teemoin. Lisäksi hammashoitolassa annetaan tarpeen mukaan yksilöllistä opetusta, mikäli esimerkiksi harjaamistekniikassa on hiomisen varaa.
– Aamuharjaaminen voisi olla ensimmäinen juttu, minkä herättyään tekee. Silloin se ei unohtuisi niin helposti.
Säännöllisen harjaamisen ohella hyvä harjaustekniikka on aivan yhtä tärkeää. Ei ole sama, miten sitä harjaa suussa pyöritellään, Keränen muistuttaa. Hampaiden lisäksi harjaamisella hoidetaan myös ikenien terveyttä.
Reiät kertovat hampaiden vajavaisesta kotihoidosta ja ruokailutottumuksista – makeaa ja napostelua on liikaa.
Lapsen hampaiden harjaaminen on aina vanhempien vastuulla. Osa vanhemmista huolehtii lastensa hammashygieniasta hyvin, mutta osa luottaa liikaa siihen, että lapset osaavat tehdä sen itse.
– Lapsi tarvitsee apua harjaamiseen aika pitkään. Motoriikka kehittyy hitaasti ja vanhemman on hyvä tehdä tarkistusharjaus vielä kouluikäisenkin kanssa.
