Hän johtaa Koil­lis­maan suo­si­tuin­ta luon­to­koh­det­ta – halusi teininä mah­dol­li­sim­man kauas Kuu­sa­mos­ta

Nykypäivänä puistonjohtaja on ehkä vähän hassu käsite, Sari Alatossava kommentoi omaa titteliään.

Kun Sari Alatossava täytti 16-vuotta, hän oli saanut tarpeekseen Kuusamosta. Juuri peruskoulun päättänyt nuori nainen jätti kotikaupunkinsa taakseen sillä ajatuksella, ettei enää koskaan palaa.

Opiskeluvuodet vierähtivätkin muualla, mutta kahdeksan vuotta sitten Alatossava löysi itsensä jälleen synnyinseuduiltaan.

– Tulin Metsähallituksen hommiin Oulangan puistoalueelle matkailun erikoissuunnittelijaksi eli vähän niin kuin puistonjohtajan oikeaksi kädeksi. Varsin pian vastuualueeseeni tuli mukaan myös Syötteen kansallispuisto. Tein niitä hommia pari vuotta, hän kertoo.

Vuosien varrella Alatossavan tehtävänimikkeet Metsähallituksen luontopalveluissa ovat vaihdelleet. Niistä jokainen on kuitenkin omalta osaltaan juurruttanut kerran niin Kuusamoon kyllästynyttä naista yhä syvemmälle Koillismaan soiseen maaperään.

Tänä päivänä hän on kuusamolaisen metsän keskellä asuva kuusamolainen perheenäiti, joka työnsä puolesta vastaa yhteensä neljän lähiseudun kansallispuiston toiminnasta.

– Toimin puistonjohtajana Oulangan, Riisitunturin, Syötteen ja Hiidenportin sekä ensi vuonna avattavassa Hossan kansallispuistossa. Lisäksi johdettavanani on liuta muita suojelualueita, joissa on retkeilykohteita kuten Valtavaara, Alatossava selvittää.

Neljän kansallispuiston pomon voisi äkkiseltään kuvitella viettävän valtaosan työajastaan luonnon keskellä. Todellisuudessa puistopomo pääsee työnsä puolesta ulos varsin harvoin, lähinnä vain emännöidessään kansainvälisiä vierailijoita.

Omassa alaisuudessa toimivat puistot ovat hänelle silti tuttuja.

– Kun aloitin Metsähallituksessa, kävin paljonkin kohteita läpi. Omiin suosikkeihini kuuluu muun muassa Närängän erämaatila, joka on harvojen kokema helmi. Erityisen hienon kokemuksen siellä saa, jos jää tilalle yöksi, Alatossava vinkkaa.

Toinen suosikki löytyy Oulangalta.

– Oulankajoella melominen on myös sellainen juttu, josta saa eniten irti, jos jää matkalle yöksi. Melomaan voi sitä paitsi ottaa mukaan niin mummot, koirat kuin lapsetkin.

Metsissä patikoimisen sijaan Alatossavan työpäivät täyttyvät toimistohommista. Niihin kuuluu muun muassa niin sanottuja sidosryhmäyhteistyöhön liittyviä tehtäviä eli esimerkiksi yhteistyön hiomista kuntien kanssa sekä Metsähallituksen luontopalveluiden sisäistä paperityötä kuten laskujen hyväksymistä.

– Nykypäivänä puistonjohtaja on ehkä vähän hassu käsite. Kun Metsähallituksessa on tehostettu toimintaa, yksittäisten puistonjohtajien vastuulle on tullut monia puistoja, koska on fiksumpaa hyödyntää ihmisten ammattitaitoa isommilla alueilla, Alatossava toteaa.

Juuri tällä hetkellä hänen ja hänen alaistensa ammattitaitoa hyödynnetään erityisesti Hossaan tulevan kansallispuiston suunnalla.

– Yhden päivän aikana minulta saatetaan pyytää kannanottoa sinne perustettavan luontokeskuksen ulkoseinän väristä, esteettömän reitin sijainnista ja siitä, minne olisi hyvä järjestää helikopterin laskeutumispaikka. Helikopteri kuljettaa tarvikkeita Värikalliolle pystytettävän uuden katselulavan rakennustyömaalle.