Kevätahava on vaurioittanut katajia Koillismaalla. Ahavan kiusaama kataja on ruskea ja kuiva, raja terveen ja kuolleen osan välillä on kuin viivoittimella vedetty tai vain joku haara katajasta on kuollut. Kevätahava on tappanut hangen päällä olleita osia. Huhti-maaliskuun lumen syvyys on piirtynyt katajiin vihreän ja ruskean rajana.
Kyseessä on sellainen jännä ilmiö kun pakkaskuivuminen, sanoo erikoistutkija Risto Jalkanen Luonnonvarakeskuksesta Rovaniemeltä.
– Kun aurinko alkaa keväällä lämmittää hangen päällä olevia katajan osia, niistä haihtuu väkisellä vettä. Koska juuret ovat vielä jäässä, uutta vettä ei tule tilalle. Kylminä pakkasöinä veden vajaustilassa olevat solut yksinkertaisesti paleltuvat.
Vauriot ovat syntyneet maalis-huhtikuun aikana. Paksu lumipeite suojasi suurinta osaa katajista, mutta latvaosia oli kevätauringon armoilla.
Ahavan jäljiltä katajan ruskeat ja kuivat osat kuolevat.
– Voihan sitä katsoa onko kuoressa näkyvissä yhtään vihreää ja katsella vaikka kesän elpyykö kataja, mutta melko varmuudella ruskistuneet osat jäävät kuiviksi, neulaset karisevat pois ja osat kuolevat.
Kun kuivuneet osat leikkaa pois vihreän rajalta, kataja lähtee uuteen kasvuun.
– Jos katajassa on vihreää yhtään, juuristo ei ole tuhoutunut. Jostakin se päänsä taas nostaa.
Kataja on sitkeä.
– Utsjoella on tuhatvuotisia katajia. Ne ovat kokeneet monenlaista, mutta siellä ne ovat edelleen.
Kevätahavaa ei oikeastaan voi erehtyä luulemaan katajan surmaksi nimitettyyn sienitautiin.
– Se tappaa katajia alhaalta ylös päin, eli värit on päinvastoin kuin kevätahavan vaurioittamassa katajassa.
Etelä- ja Keski-Suomessa esiintyvä katajan surma on sienitauti, joka leviää hyvää vauhtia Pohjois-Suomeen. Risto Jalkanen on tehnyt havaintoja katajan surmasta pohjoisessa vuoden 2005 jälkeen.
– Pudasjärvellä, Puolangalla, Simossa ja Ranualla yksittäisiä tapauksia. Koillismaalla sitä ilmeisesti ei ole havaittu.
Kiusallinen neulastauti vie myös katajan versoja.
– Muuten kataja on kestävä. Hyönteisvaivoja sillä on vähän, mutta hirvet syövät sitä mielellään kylläkin niin että joitakin katajia kovastikin ja joitakin eivät olleenkaan. Syytä valintaan ei tiedetä.
Koillismaan lisäksi ahava teki tänä keväänä tuhojaan läntisessä Lapissa.
– Kevätahava on tuttu vanha ilmiö, joka toistuu aika ajoin. Olen ollut Rovaniemellä 80-luvulta lähtien, kevätahavavuosia on ollut sinä aikana kolme. Viimeksi 2001 Hangosta Petsamoon.
Katajan marjat ovat kasviteknisesti käpyjä, mutta ne mielletään yleisesti marjoiksi. Tästä syystä katajaan sovelletaan puiden marjoja, esimerkiksi pihlajanmarjoja, koskevia sääntöjä. Muista käpyjä ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa.
– Katajan käpy on erittäin terveellinen, viisi marjaa päivässä riittää, ja erinomainen mauste hirvenlihalle ja patoihin.
Katajan tai sen osien, oksien tai juurien, ottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.