Kuusamon Lehto-Mannisessa Soiviojärven rannalla elettiin pitkään tiettömien taipaleiden takana. Kuuden talon yhteisöön saatiin tie vasta vuonna 1974.
Tänä päivänä 70 vuotta täyttävä Hannes Manninen muistelee, että lapsuudessa hän eli pienen maatilan perheen arkea. Lapsia talossa oli kymmenen ja navetassa puolenkymmentä lehmää.
– Kun maantietä ei ollut, kansakouluun Soivioon kuljettiin sulan aikana kävellen ja veneellä. Ensin noin kolmen kilometrin kävelytaival ja sitten puolisen kilometriä soutaen. Normaalisti soudimme itse, mutta myrskyllä vanhemmat tulivat apuun. Kunta oli hankkinut veneet.
Kunnallisen keskikoulun Manninen kävi Kuusamon kirkolla ja asui viikot asuntolassa.
– Sitten menin lukioon, mutta sen käynnistä ei olisi tullut mitään, jos en olisi saanut vapaata ylöspitoa vanhemman veljeni Maunon perheessä.
Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen Manninen meni armeijaan ja sen jälkeen opiskelemaan Tampereelle. Se oli vähän sattumaa. Alunperin ajatuksissa oli lähteä opiskelemaan oikeustieteitä, mutta juuri tuolloin oli Tampereelle perustettu uusi tiedekunta, jonne valittiin todistusten perusteella. Helsingin oikeustieteelliseen päästäkseen olisi pitänyt mennä ensin valintakokeisiin.
– Lähetin paperit Tampereelle ja pääsin opiskelemaan kunnallispolitiikkaa. Valmistuin kahden vuoden ja kahden kuukauden opiskelujen jälkeen hallintotieteiden maisteriksi 1969, Manninen kertoo.
– Kun lähdin kotoa Tampereelle, isä antoi minulle sata markkaa rahaa. Ja kyllä muutenkin melkoiselta mettäperältä sitä on lähdetty maailmalle.
Manninen valittiin Haapaveden kunnanjohtajaksi vuonna 1970 Suomen kaikkien aikojen nuorimpana kunnanjohtajana ollessaan 23-vuotias. Kolme vuotta myöhemmin hänet valittiin Tornion kaupunginjohtajaksi. Hän hoiti virkaa vuoteen 2010 saakka (virkavapaalla vuosina 1995-2010 ollessaan kansanedustajana ja ministerinä).
Aivan sattumalta Manninen ei politiikkaan ja eduskuntaan mennyt. Hän toimi jo Haapavedellä ollessaan Ahti Pekkalan vaalipäällikkönä. Tornion vuosinaan hän oli useammankin lappilaisehdokkaan vaalipäällikkönä. Vuoden 1995 vaaleissa hän asettui itse ehdokkaaksi, kun Seppo Pelttari ei itse enää asettunut ehdolle.
– Olin ehdokkaana eduskuntaan kaikkiaan neljä kertaa ja joka kerta pääsin läpi.
Manninen toimi Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen hallituksissa alue- ja kuntaministerinä sekä asuntoministerinä. Ministerin tehtävä oli raskas posti ainakin sillä tavalla, miten minä sen otin, hän sanoo.
– Tosin asiat olivat sinällään helppoja kun koulutukseni ja aikaisempien työtehtävieni kautta ne osasin. Jopa virkamiehet kyselivät joskus minulta neuvoja. Ja kun kiersin kunnissa, jäi sellainen tunne, että minun katsottiin hallitsevan alani, vaikka saatoin olla eri mieltä.
Manninen lukee ministeriaikaansaannoksikseen ainakin kaksi asiaa. Toinen on niin sanottu kunta- ja palvelurakenneuudistus eli paras-hanke, joka vei monia asioita eteen päin. Toinen on hänen asuntoministerinä käynnistämänsä asunto.fi-sivusto, jossa asiakas voi vertailla tiettyjen alueiden asuntojen hintoja.
Valmisteilla olevaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta Manninen kuvaa valtavaksi myllerrykseksi ja sanoo lukeneensa lakiesitysluonnokset.
– Muutoksille on kyllä tarvetta. Itse alustavasta luonnoksesta täytyy sanoa, että siihen sisältyy muun muassa tiettyjä perustuslaillisia ongelmia.
Manninen uskoo, että keskittämisestä huolimatta päivystykset Kuusamossa tulevat säilymään pitkien etäisyyksien vuoksi.
– Mahdollisiin kuntaliitoksiinkin uudistuksella voi olla vaikutuksia. Perusteluja löytyy kumpaankin suuntaan. Parempi mahdollisuus on kuitenkin se, että tilanne säilyy ennallaan.
Kuusamon näkymät Manninen näkee positiivisina ja hän patistaa ihmisiä enemmän myönteiseen ajatteluun ja yhteishenkeen. Sitä tarvitaan.
– Kuusamo pärjää kuntien joukossa. Sen talous on hyvällä pohjalla. Kuusamosta löytyy niin hyvä palvelutaso, että vastaavanlaista on harvassa. Saattaa tuntua, että meiltä puuttuu jotain, mutta harva ihminen on päässyt vertamaan asioita muihin kuntiin. Puutteita on muuallakin.
Hannes Mannisella oli työuransa aikana suuri joukko erilaisia jäsenyyksiä eduskuntatoimeensa liittyen sekä luottamustehtäviä useissa hallintoneuvostoissa ja hallituksissa sekä kunta-alan järjestöissä. Manniselle on myönnetty kaupunkineuvoksen arvonimi. Hän on sotilasarvoltaan kapteeni.
Mannisen pariskunta on asettunut asumaan eläkepäivillään vakituisesti Mäkelään Vuotungintien varteen vaimo-Kaarinan, o.s. Kolvanki, syntymä- ja kotipaikalle.
– Päätös oli puolittain vahinko. Meidän tarkoituksenamme oli tehdä vaimon kotipaikasta kakkosasunto, mutta siitä ei tullut mitään, koska rakennus oli sen verran huonokuntoinen. Se piti purkaa, mutta emme halunneet jättää monttua näin komealle paikalle, vaan päätimme rakentaa uuden talon. Nyt olemme asuneet tässä parisen vuotta ja omakotitalo Torniossa on myynnissä.
Hannes Mannisen eläkepäivät kuluvat muun muassa kalastellen ja metsästellen.
– Meni 30 vuotta etten metsästänyt, mutta nyt olen mukana Nissin Seudun hirviporukassa, päivänsankari kertoo.
Hannes ja Kaarina Mannisella on neljä lasta ja kymmenen lastenlasta.