Här­kin­myl­ly ja sa­vu­sau­na saivat uuden elämän – Res­tau­roin­ti­mes­ta­ri Thomas Lukkari ren­tou­tuu työs­sään: "Se on kuin te­ra­piaan me­ni­sit"

Härkinmyllyn sisäpuolen korjaustöihin Lukkari on päässyt kuluvan kesän aikana. Urakka on melkoinen, sillä vuotanut katto oli aiheuttanut ylätason  ja orsien lahoamisen. Savusauna on siirretty lähemmäksi maata peruspenkalle kivilajitelman päälle ja saunaan on tehty lattia.
Härkinmyllyn sisäpuolen korjaustöihin Lukkari on päässyt kuluvan kesän aikana. Urakka on melkoinen, sillä vuotanut katto oli aiheuttanut ylätason ja orsien lahoamisen.
Härkinmyllyn sisäpuolen korjaustöihin Lukkari on päässyt kuluvan kesän aikana. Urakka on melkoinen, sillä vuotanut katto oli aiheuttanut ylätason ja orsien lahoamisen.
Kuva: Mikko Halvari

Tilassa tuoksuu tuore puu. Pienen tilan perällä mies mittaa katseella vastapäistä nurkkaa. Sinne muurataan kiuas.

– Nyt harkitaan, että muurataanko sitä vielä. Yhden talven pitäisi käydä, että maa jäätyy ja kevättulva käy näyttämässä korkeutensa. Vasta ensi kesä näyttää sijansa tälle, että onko se vääntyillyt mihinkään, restaurointimestari Thomas Lukkari kertoo Kuusamon kotiseutumuseoon kuuluvassa savusaunassa.

Savusauna on tämän kesän aikana siirretty lähemmäksi maata peruspenkalle kivilajitelman päälle. Aiemmin saunan tukena toimivat puhelinpylväät. Lisäksi Lukkari on tehnyt saunaan lattian, jota siinä ei aiemmalla sijainnilla ollut ollenkaan.

Saunaa ja härkinmyllyä entisöivä Lukkari työskentelee Kuusamon museon rakennusten parissa toista kesää. Työt hän tekee pääsääntöisesti yksin ja uppoutuu niihin helposti.

Kotiseutumuseon rakennusten kunnostus on aloitettu viime kesänä. Kohteena ovat 1700- tai 1800-luvulla alkujaan rakennettu, alueelle hyvin tyypillinen härkinmylly ja sotien jälkeiseen aikaan sijoittuva savusauna. Nämä kaksi rakennusta ovat olleet yleisöltä suljettuina useamman vuoden ajan.

– Tarkoitus on saada nämä ensi kesäksi näyttelykuntoon. On tosi hyvä asia, että saamme avattua ne yleisölle, iloitsee Kuusamon kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Marke Vornanen.

Rakennusten kunnostamiseen on saatu Museovirastolta 7500 euron avustus. Kokonaiskustannukset ovat 9600 euroa. 2100 euroa tulee kaupungin pussista.

Restaurointi on työtä, jota ei voi tehdä kiireellä tai ilman laajaa vanhojen rakentamistapojen tuntemusta. Lukkarilta sitä löytyy, sillä hän on ollut koko ikänsä kiinnostunut vanhoista rakennuksista, esineistä ja rakentamisesta. 14 vuotta sitten hän vaihtoi toisen alan päivätyönsä restaurointiin.

Pintamolaista miestä kiehtoo vanhassa rakentamistavassa yksinkertaisuus ja toimivuus. Hän on vaikuttunut siitä miten vähällä saadaan aikaiseksi hyvä ja asuinkelpoinen talo.

– Jos menet työpäivän jälkeen tuollaiseen vanhan rakennuksen pirttiin ja istut alas kiikkustuoliin, on se kuin terapiaan menisit. Se irrottaa nykyajasta täysin ja saa ajatuksen katkeamaan nykypäivän tohinasta. Siitä saa voimia uuteen aamuun. Kaiken lisäksi se on ilmaista.

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan 26.8. Lue juttu printistä tai näköislehdestä.

Ilmoita asiavirheestä