Pääkirjoitus

Hei­nä­kuu on ta­pah­tu­mien kul­ta-ai­kaa

Pääkirjoitus

Heinäkuu on perinteisesti Suomessa lomakuukausi. Se on myös perinteisesti erilaisten tapahtumien vilkkain kuukausi.

Monesti kuulee valitettavan sitä, että kesätapahtumia on päällekkäin juuri heinäkuussa ja niitä pitäisi sirotella tasaisemmin eri puolille kesää.

Tämä ei kuitenkaan ole monestikaan mahdollista. Esimerkiksi täällä Pohjois-Suomessa kesä alkaa usein oikeastaan vasta juhannukselta ja syksyn merkkejä on jo elokuussa. Ei ole mitään järkeä järjestää tapahtumia siihen kesän aikaan, jolloin kesä ei vielä ole tai se alkaa olla jo ohi.

Kesätapahtumiin toivotaan luonnollisesti paljon väkeä ja muitakin kuin vain paikallisia ihmisiä. Siksi on järkevää pitää kesätapahtumia silloin, kun pääosa matkailijoista on liikkeellä eli heinäkuussa.

Toki kesätapahtumia on Koillismaallakin heinäkuun ulkopuolella. Ne voivat liittyä vuodenkiertoon kuten juhannus tai sadon kypsymiseen ja korjaamiseen. Tällaisia tapahtumia on vaikea siirtää jonnekin muualle.

Taivalkoskella ollaan jo juhlittu kirjailijamestari Kalle Päätaloa ja soudettu perinteiseen tapaan Iijoella vapaan virran puolesta. Tapahtumat vetivät jälleen hyvin väkeä paikkakunnalle ja usea vierailijoista oli todella muualta kuin Taivalkoskelta.

Kuusamossa on ehditty juhlia jo olutfestivaaleja ja museolla on pidetty Kuusamo-päivät. Ensi viikonvaihteessa Käylässä puolestaan järjestetään niin ikään perinteinen tukkilaistapahtuma.

Posion kesän kohokohta on myös tulevana viikonvaihteena, kun siellä vietetään muikkumarkkinoita ja kilpaillaan muikunperkauksessa.

Nämä eivät suinkaan ole ainoita heinäkuun tai kesä- ja elokuun tapahtumia, joita Koillismaalla järjestetään. On kylä- ja rantakalatapahtumia, sukukokouksia, lauluiltoja ja humppakilpailuja, kalastuskilpailuja, karhujuhlia, teatteria ja kaikkea muuta.

Tapahtumien järjestäminen vaatii melkoisen voimannäytön. Työ tehdään tavallisesti talkoopohjalla. On hyvä, että vielä löytyy vapaaehtoisia tekijöitä ja toivottavasti tulevaisuudessakin.

”On hyvä, että vielä löytyy vapaaehtoisia tekijöitä ja toivottavasti tulevaisuudessakin.