Hen­ki­sen ta­ka­lu­kon avain yhden miehen tas­kus­sa – Iijoen tu­le­vai­suut­ta hiertää asia, josta ei saa edes puhua

Kaksoisroolissa. Metsähallituksen Pirkko-Liisa Luhta esitteli Kostonjoen toimivaa kalatietä otva-hankkeen osallisille. Luonnonsuojelija-Luhta on tullut tunnetuksi Kollajan altaan vastustajana.

Kuva: Mikko Halvari

Iijoen henkinen takalukko on ja pysyy kiinni. Joki on samaan aikaan yksi hallituksen vaelluskalastrategian kärkikohteista ja yksi vesivoiman lisärakentamisen ikuisuuskiistoista.

Taustalla vesivoimayhtiö PVO lobbaa Kollaja-hanketta, joka vaikeuttaisi vaelluskalojen luonnollisen elinkierron palauttamista Iijokeen.

Tänä kesänä Luke julkaisi PVO:n tilaaman selvityksen , jonka mukaan Kollaja-hankkeella on todennäköisesti haitallisia vaikutuksia Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämiselle.

Lohen elinkiertovaiheista merkittävimmät ongelmat kohdistuisivat todennäköisimmin vaelluspoikasiin niiden alasvaelluskuolleisuuden kasvaessa.

– Teetätimme Luonnonvarakeskuksella eli Lukella selvityksen Kollajan vaikutuksista vaelluskalakantojen palauttamisiin. Sen tuloksena oli, että ei se vaaranna vaelluskalakantojen palauttamista. Se toki vaikeuttaa osaltaan niitä, mutta ei estä. Meillä on ihan tutkittua tietoa Suomen parhaimmilta tutkijoilta, jotka ovat tulleet tähän lopputulokseen. Sen enempää emme voi tehdä, sanoo PVO:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen.

Kalatiestrategia tähtää uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Strategian toiminta-ajatuksena on siirtää painopistettä kalojen istutuksista luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Rahaa kalatiehankkeisiin on noin seitsemän miljoonaa euroa kolmelle vuodelle.

Kalatiestrategiaa toteutetaan osana biotaloutta, jonka tuotos on noussut kymmenen miljardia viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Avain Iijoen vuosikymmenten aikaiseen henkiseen takalukkoon on nyt keskustalaisen pääministeri Juha Sipilän taskussa. Sipilä on sanonut vastikään julkisuudessa, että hallitus tekee vielä tämän syksyn aikana jonkinlaisen päätöksen Kollaja-asiassa. Hallitusohjelmassa asiaa ei mainita.

Kollajan rakentaminen vaatisi koskiensuojelulain purkamisen ainakin osittain, vesilain mukaisen luvan sekä useita muita lupia.

PVO:n Pietinen on mediatietojen varassa Sipilän hallituksen aikeista tehdä päätös Kollajasta.

– Odotamme ratkaisua syksyn aikana. Jos hallitus päättää olla tekemättä vaadittavaa koskiensuojelulain päivitystä, hankkeen valmistelua ei jatketa.

Iijoella on parhaillaan käynnissä otva-nimellä kulkeva hanke, jossa eri intressejä edustavat tahot on haettu saman pöydän ääreen etsimään ratkaisuja Iijokivarren vuosikymmeniä kestäneisiin umpisolmuihin. Toiveena on luoda Iijoelle yhteinen vesistövisio.

0,9 miljoonan euron hankkeen rahoittajia ovat PVO-Vesivoima, Iijokivarren kunnat sekä suurimmalla osuudella Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus eakr-rahoitustuellaan.

Tiistaina ja keskiviikkona Iijoen visioprosessin neuvottelukunta piti toisen toisen tapaamisen Taivalkoskella.

Hankkeessa mukana olevan Akordi-yhtiön Lasse Peltonen sanoo, että Taivalkoskellakin pelisääntöihin sovittiin niin, että Kollaja-asiaa ei nosteta esille.

– Kollaja-asia on työskentelystä suljettu pois. Joidenkin lähtökohtana oli ja epäilyksiä liittyi, että onko tämä prosessi, jolla Kollajaa tänne ujutetaan. Se huoli on otettu vakavasti ja haluttu sanoutua irti, että Kollaja ei ole prosessissa tapetilla.

Peltosen mukaan moni hankkeessa mukana oleva toivoo, että hallituksen linjaus tulee ennen kuin otva-neuvottelukunta seuraavan kerran kokoontuu näillä näkymin joulukuussa.

– Jotain Kollaja-kantaa odotetaan. Se selkiyttäisi prosessia, jos sellainen tulisi. Iijoella on ollut epävarmuudessa elämistä pitkään.

Akordi-yhtiö on nettisivujensa mukaan erikoistunut konfliktin ennaltaehkäisemisessä ja kartoittamisessa sekä jo kärjistyneen kiistan ratkaisemisessa. Sellainen Iijoen tilanne todella on.

Kollaja-asian takia alueen luonnonsuojelujärjestöt jättäytyivät alun perin pois hankkeesta.

Suomen luonnonsuojeluliiton vaelluskala-asiantuntija Henrik Kettusen mukaan PVO ei pelaa avoimilla korteilla, kun yhtiö sanoo, että Kollajan rakentaminen ei estäisi vaelluskalakantojen elvyttämistä.

– Kyllähän lohi saadaan sinne nousemaan vaikka Kollaja tulisi, ei se ole ehdoton este. Mutta se vaikeuttaa vaelluskalan luonnollista elinkiertoa merkittävästi ja tekee erittäin pahaa hallaa jokiluonnolle. PVO vääristelee todellisia vaikutuksia.

Kettusen mielestä keskeisin asia Iijoellakin vaelluskalojen elvyttämisessä on päivittää voimayhtiön kalatalousvelvoitteet ja noudattaa kalojen vaellusesteiden poistamisessa aiheuttaja maksaa -periaatetta, joka on EU:n ympäristölainsäädännön perusta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos totesi 2014 Iijoella kalatalousvelvoitteet lohen ja taimenen osalta noin kuusinkertaisesti liian pieniksi.