Mansikka, hilla vai mustikka? Arktiset Aromit ry:n suunnittelija Anni Koskela kertoo, miten suosikkimarjat eroavat toisistaan.
1. Terveellisyys
– Mansikka sisältää runsaasti kuitua, C-vitamiinia, kaliumia ja folaattia. Lisäksi mansikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suojamekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua. Mansikka voi myös esimerkiksi alentaa LDL-kolesterolia ja kaliuminsa ansiosta myös verenpainetta.
– Hilla on hyvä C-vitamiinin lähde. Reilu desilitra kattaa päivittäisen C-vitamiinintarpeen. Lakka, erityisesti siemenöljy, sisältää myös E-vitamiinia runsaammin kuin monet hedelmät ja viljatuotteet. Kuitua lakka sisältää eniten luonnonmarjoista. Lakka sisältää kerrannaisluumarjoille tyypillisiä polyfenoliyhdisteitä, ellagitanniineja. Ellagitanniinit estävät haitallisten suolistomikrobien kasvua ja mahdollisesti ehkäisevät syöpäsairauksia.
– Mustikka sisältää C- ja E-vitamiineja. Mustikka on hyvä kuidun lähde, mutta sen valtti on kuitenkin sen sisältämät antosyaaniyhdisteet, joita luonnonmustikassa on nelinkertaisia määriä pensasmustikkaan verrattuna. Antosyaanit saattavat ehkäistä muun muassa syöpäsairauksia, tulehduksia ja diabetesta.
2. Käyttötarkoitus
– Mansikoita käytetään usein ruoissa ja jälkiruoissa. Mansikkaa käytetään myös ainesosana ja makua antamassa monissa elintarviketuotteissa kuten jugurteissa ja rahkoissa. Mansikoista tehdään myös esimerkiksi hilloa, kiisseliä, pirtelöä, kakkua ja smoothieta.
– Lakat ovat parhaimmillaan tuoreena. Lakasta valmistetaan hilloja, mehuja, keittoja ja jälkiruokia. Kaunis ja raikkaanvärinen marja sopii hyvin koristeeksi. Lakan arvokasta siemenöljyä käytetään kosmetiikkatuotteiden valmistuksessa. Marja sisältää puolukan tavoin luontaisesti bentsoehappoa, jolloin lakka säilyy survottuna omassa mehussaan viileässä varastoituna.
– Mustikka sopii marjakeittoihin, leivonnaisiin, pirtelöihin, puuroihin ja mehuihin. Mustikkaa säilötään pakastamalla, kuivaamalla, survomalla sekä keittämällä mehuksi ja hilloksi. Elintarviketeollisuus käyttää mustikkaa muun muassa mehutiivisteiden, kuivattujen marjojen, marjajauheiden sekä vilja- ja meijerituotteiden valmistuksessa.
3. Saatavuus
– Mansikkaa voi ostaa suoraan tiloilta, torilta tai kaupasta, tai vaihtoehtoisesti poimia itse tilalla. Mansikkaa saa siis aika helposti, ja poimiminen on helppoa, mutta toisaalta luontokokemus jää puuttumaan.
– Hillan poimiminen on näistä kolmesta marjasta yleensä haastavinta ja raskainta, koska hilla kasvaa yleensä avosoilla, puustoisilla soilla tai metsien kosteissa painanteissa. Kävely tällaisilla alueilla on raskaampaa, ja jos sankon haluaa saada täyteen, täytyy usein kävellä pitkiä matkoja. Rehkiminen silti kannattaa, sillä hilla on Suomen halutuin ja arvokkain marja. Hillaa saa ostettua myös esimerkiksi torimyyjiltä.
– Mustikka kasvaa yleisenä koko maassa, ja mustikoiden löytäminen on yleensä helppoa, mikäli satoa tulee vähintäänkin kohtalaisesti. Mustikka viihtyy parhaiten kangasmetsien varjoisilla kasvupaikoilla. Usein nämä maastot ovat melko helppoja kävellä, ja hyvänä satovuonna sangon saa poimurilla täyteen melko nopeasti. Myös mustikkaa voi ostaa torimyyjiltä.
4. Tämän kesän sato
– Mansikkaa tulee tänä vuonna kohtalaisesti. Paras aika ostaa mansikat alkaa olla käsillä. Vaikka nyt mansikan on peloteltu loppuvan pian, marjaa varmasti riittää vielä ja pohjoinen mansikkakausi on vasta aluillaan.
– Hillasato on Ylä-Kainuun ja Koillismaan avosoilla vaatimaton. Hillaa saattaa kuitenkin tulla kohtalaisesti puustoa kasvaville alueille, kuten korpiin ja metsien kosteille paikoille. Hilla kukki tänä kesänä tavallista aikaisemmin, ja siksi sato on kypsynyt hieman tavallista aikaisemmin.
– Mustikkaa on tulossa hyvin tänä vuonna. Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun. Tänä vuonna mustikkasato on kypsynyt selvästi etuajassa, ja Etelä-Suomessa poimitaan mustikkaa jo isojakin määriä. Mustikka ei ole vielä parhaimmillaan, eli kannattaisi vielä malttaa odottaa noin viikko.
Mikä marjoista on sinun herkkusi? Kerro meille: sähköpostilla toimitus@koillissanomat.fi, Facebookissa tai Twitterissä .