Pääkirjoitus
Suomessa noin prosentti yli kaksikerroksisista tehdään puusta, kun Ruotsissa vastaava luku on 15. Ruotsi oli puukerrostalojen rakentamisessa Suomen tasolla vuosituhannen vaihteessa.
Ruotsin esimerkki osoittaa, että puurakentaminen voisi olla paljon nykyistä laajempaa ja monipuolisempaa. Puun mahdollisuuksiin ollaan onneksi heräämässä. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toteutettavan Metsäalan strategisen ohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi on nostettu puurakentaminen.
Metsäteollisuus ry:n mukaan suunnittelupöydällä on tällä hetkellä jopa 7 000 puukerrostalohanketta, eli näyttää siltä, että puurakentaminen on lähdössä nousukiitoon Ruotsin malliin.
Puurakentamisen edistämiseksi on vaadittu, että julkisessa rakentamisessa pitäisi suosia puuta. Vaatimus on monessa suhteessa järkevä. Puurakentaminen on ekologinen ratkaisu ja ilmentää suomalaista kulttuuria. Kivilinnoja on maailma väärällään, mutta puurakentaminen erottuu massasta.
Kuusamossa on noussut esiin ajatus, että jos ja kun uusi jäähalli / monitoimihalli joskus rakennetaan, se pitäisi tehdä paikallisesta hirrestä. Ajatuksella varmasti on kannatusta, jos halli pystytään tekemään kilpailukykyiseen hintaan tavanomaiseen ratkaisuun verrattuna. Vaihtoehto kannattaa selvittää.
Kuten Kuusamon Hirsitalojen markkinointipäällikkö Harri Mäkelä totesi (KS 19.5.), puurakentamisen suuret mahdollisuudet ovat muualla kuin kotimarkkinoilla. On panostettava vientiin.
Pohjoisen kova puu on ainutlaatuinen kilpailuetu, jota muilla ei ole. Jotta puu on mahdollisimman kilpailukykyinen muihin raaka-aineisiin verrattuna, on kiinnitettävä huomio koko tuotannon arvoketjuun alkaen energiapuusta.
Tällä hetkellä jalostuksen alkupää sakkaa, sillä energiapuu ei lähde metsästä liikkeelle. Risut eivät ota tulta alleen. Samaan aikaan Suomi tuo maahan kivihiiltä enemmän kuin koskaan, mikä on ympäristön ja kansantalouden kannalta kestämätön tie.