Kuusamon hirsitalojen kahden miljoonan euron investointi vastaa hirsiasuntojen kasvavaan kysyntään.
– Modernisoimme vanhaa linjaa, jonka osaksi tulee robotti tai oikeastaan erikoistyöstöyksikkö, kertoo Hirsitalojen toimitusjohtaja Arto Orjasniemi.
Lisäksi investointiin kuuluu hallin laajennus ja kaksi raaka-ainevarastohallia.
Yhtiön neljän tuotantolinjan yhteiskapasiteetti kasvaa. Työllisyysvaikutuksiksi Orjasniemi arvioi muutamia työntekijöitä nykyisen 50 hengen lisäksi.
Yhtiössä tehdään välillä töitä kolmessakin vuorossa, mutta parhaillaan tehdään kahta vuoroa.
15 miljoonan euron liikevaihdon odotetaan kasvavan jo tänä vuonna 17-18 miljoonaan. Investoinnit on suunniteltu tälle ja ensi vuodelle.
Vakavaraisuudesta kertoo se, että investointi tehdään ilman pankkilainaa, vaikka myös yrityslainojen hinnat ovat tällä hetkellä suhteellisen matalalla tasolla.
Aiemmin hirsirakentamista vierastaneen kunnallisen kaavoituksen silmä on jo nykyisiin jiirinurkkaisiin hirsitaloihin tottunut. Hirsitalot muistuttavat nykyisin muodoltaan tavallisia taloja, eivätkä törmää näin enää julkisivukysymyksiin, kuten ristinurkkaisiksi salvetut hirsitalot. Arkkitehtienkin hirren vierastaminen on kymmenessä vuodessa kääntynyt Orjasniemen mukaan jo suosion puolelle, hirsitalojen naistenlehti-hypestä puhumattakaan.
Uusi investointi lisää yhtiössä juuri jiirinurkkien sahauskapasiteettia.
Toinen uusi innovaatio hirren valmistuksessa on painumattoman lamellihirren valmistus. Viime vuonna yhtiössä käyttöön otetussa menetelmässä esimerkiksi kuusikerroksisen lamellihirren kerroksista kaksi toiseksi ulointa lankkua käännetäänkin pystyyn aiemman poikittaisuuden sijaan.
Puu ei kuivuessaan painu juurikaan pystysuunnassa. Esimerkiksi Rukan Bistron korkeiden seinien hirsirakennuksessa oli vastaava mestari vaatinut vielä erillisen teräsrungon, jonka varassa katto lepää. Painumattomasta hirrestä odotetaan loikkaa uuteen, korkeampiin hirsirakakennuksiin.
Korkeammalle ollaan jo menossakin. Pudasjärven Vuokratalot Oy näet kertoi juuri suunnittelevansa nelikerroksisen hirsikerrostalon rakentamista Kurenalan keskustaan ja muitakin aravarahoitteisia kerrostaloja piirretään Pudasjärvelle.
– Nelikerroksisen runko on todennäköisesti painumatonta hirttä, arvioi Orjasniemi.
Myös asiakaskunta muuttunut rantamökkejä hankkineista vanhemmista ja keski-ikäisistä nuorempiin.
– Nuoret arvostavat hirsitalojen terveellisyyttä ja ekologisuutta.
Seinähirressä kasvihuoneilmiötä pahentava kaasu, hiilidioksidi, pysyy sitoutuneena rakennuksen eliniän.
Suomen Orjasniemi näkee jo maailman johtavaksi hirsirakentamisen maaksi. Kanadassakaan teknologiaa ei hyödynnetä vielä Suomen mittakaavassa, hän kertoo.
– Kasvua on maailmalla juuri Pohjoismaissa.
Vientiponnistukset vaativat kuitenkin hirren esittelyä sitä tuntemattomille kansoille. Myös hirren ominaispiirteiden ja lämmönerityskyvyn tuntemuksessa on puutteita viranomaistasolla. Esimerkiksi Ranskan myynti tyssäsi hirren ominaispiirteitä tunnistamattomien energiamäärysten myötä.
Kuusamon hirsitalot Oy
Liikevaihto: 15,0 miljoonaa euroa.
Valmisti viime vuonna 450 rakennusta.
Näistä noin 100 omakotitaloja
40 vapaa-ajan asuntoa
Loput saunoja ja piharakennuksia.
Tehnyt myös suurempia rakennuksia.
Painumattomassa hirrestä odotetaan uutta myyntivalttia korkeampiin rakenteisiin.
Hirsitalot kertoo historiastaan verkkosivuillaan:
Hirsitalojen toiminnan juuret ovat Rukan lähellä Kitka-järven rannalla olevassa kylässä, jossa veljekset Simo ja Arto Orjasniemi aloittivat huvila- ja talovalmistuksen 1990-luvun alussa.
Arto suunnitteli mallistoa ja teki kauppaa ja vanhempi veli Simo oli enimmäkseen ”sorvin” ääressä.
Orjasniemen veljekset perustivat uuden yhtiön yhdessä toisen kuusamolaisen veljesparin, Virranniemen Joukon ja Antin kanssa. Jouko ja Antti ovat Pölkky Oy:n pääomistajia.
Molempien veljesparien hirsitalo- ja huvilavalmistus siirrettiin uuteen yhtiöön, Kuusamo Hirsitalot Oy:öön, joka aloitti toimintansa vuoden 1998 alusta.