Hirveä yö - Raat­teen tien suur­tais­te­luun osal­lis­tui­vat myös Koil­lis­maan miehet

Alkuperäisestä erP.16. sotapäiväkirjasta käyvät ilmi Raatteen tien taistelussa koetut kauhut. <p>Hyövynvaaran muistomerkin taistelualueella sijaitsi merkittävä Kuusamontien ja Kiannanniementien ristaus. Hyökänneen armeijakunnan operatiivisessa katsannossa koillismaalaiset taistelivat vastaan kriittisellä alueella.</p>
Alkuperäisestä erP.16. sotapäiväkirjasta käyvät ilmi Raatteen tien taistelussa koetut kauhut.
Alkuperäisestä erP.16. sotapäiväkirjasta käyvät ilmi Raatteen tien taistelussa koetut kauhut.

Kuusamolaiset ja posiolaiset ottivat osaa Raatteen tien taisteluna tunnettuun sotahistorialliseen voittoon.

Kuusamon rajakomppaniasta muodostettiin kuusamolaisin ja posiolaisin erillispataljoona numero 16. talvisotaan.

Pataljoonan osa Raatten tien suurtaisteluun alkoi oikeastaan, kun pataljoona sotapäiväkirjansa mukaan siirtyi Perankaan joulukuun 11. päivänä vuonna 1939.

Pataljoonalla oli sukset, joita puuttui rinnalla taistelleilta kenttäarmeijan rykmenteiltä. Neuvostojoukolla suksia ei juuri ollut.

12. päivänä pataljoona saapui Piispajärvelle. Miehille jaettiin puhtaat lumipuvut. Sen komppania sai käskyn etulinjaan.

– Pirullinen yö, kuuluu sotapäiväkirjan lisäys.

Operatiivisessa mielessä juuri Kiannanniementien ja Kuusamontien risteysalueesta tuli kuusamolaisten ja posiolaisten talvisodan ratkaisun taistelukenttä. Näin siitäkin huolimatta, että kaikki eivät tarkastele Raatten tien tapahtumia osana huomattavasti laajempaa suurtaistelua, joka päätyi käytännössä laajalla alueella operoineen neuvostoarmeijakunnan tuhoon.

Launtaina paljastettava Hyövynvaaran muistomerkki merkitsee paikan pysyvästi.

Hyövynvaaran muistomerkin paljastaminen Ahjolaan tien varrella, noin 120 metriä Luolasuontietä tapahtuu launtaina, 15. kesäkuuta kello 12.

Lue koko artikkeli Koillissanomien näköislehdestä.