Kun Marja Peltoniemi rupeaa loppukesällä kaivamaan esiin metsästyskamppeita ja koirien GPS-pantoja, alkavat Pietun ja Mitrin hännät heilua innostuksesta. Kohta koittaisi vapaus metsässä, hirvijahti, johon on treenattu lähes päivittäin lumien ja jäiden sulamisesta asti.
Peltoniemi on metsästänyt koiran kanssa noin 17 vuotta, etupäässä hirviä. Metsästys koiran kanssa on tiimityötä. Jahdissa on aina yksi koira kerrallaan.
Tällä hetkellä Peltoniemellä on neljä karjalankarhukoiraa. Kaksi vanhinta, 5-vuotias Mitri ja 6-vuotias Pietu, ovat jo kokeneita metsästyskumppaneita. Onni, 2,5 vuotta, lähtee tänä syksynä metsälle toista kertaa ja nuorin, Sulo 1,5 vuotta pääsee kokeilemaan taitoaan ensi kertaa.
Jäljestämistä voidaan harjoitellakin, mutta hirven haukkuminen on rodulla geeneissä ja koira ottaa vainun pääasiassa ilmasta. Yksilöt ovat erilaisia jäljestäjiä, mutta taidot kehittyvät onnistuneiden haukkujen ja kaatojen myötä. Kaikki neljä koiraa pääsevät harjoittelemaan ja ylläpitämään taitoaan ahkerasti sillä Peltoniemen lisäksi hänen miehensä sekä usea lähisukulainen harrastaa metsästystä koiran kanssa.
Haukkuuko koira nimensä mukaisesti karhua? Sellaista tilannetta ei Peltoniemelle ole toistaiseksi tullut vastaan.
Talviaika on koirille luppoaikaa, syödään ja levätään, käydään emännän kanssa kävely- ja hiihtolenkeillä. Kun tiet sulavat, aletaan kohottaa kuntoa polkupyörälenkeillä. Lenkit pitenevät vähitellen kunnon kasvaessa viidestä kilometristä ylöspäin.
Karjalankarhukoiralla on paksu turkki, joten yli 15 asteen lämpötilassa pyörälenkit ovat liian raskaita. Lämpimien kelien treeni onkin uiminen. Jotkut koirat vaativat emännän uimaan kanssaan, mutta toiset uivat mielellään veneen perässä useamman kilometrin. Uiminen ei rasita niveliä ja pinnalla pysyminen varmistetaan pelastusliiveillä.
Jahtikauteen valmistaudutaan käymällä haukkukokeissa ja paukkutreeneissä. Varsinkin nuoremmat koirat pitää totuttaa laukausten ääniin. Ampumarataa lähestytään harjoitusten aikana pikkuhiljaa. Ennen jahtikautta myös eläinlääkäri tarkistaa koirat.
Metsästys on koiralle huippu-urheilua. Päivän aikana koira voi juosta hyvinkin 10 kilometriä metsässä. Huippu-kunto ajoitetaan loppusyksyyn. Elokuun 20. päivä päästään jo lajinmukaiseen harjoitteluun, kun koirat voivat juosta irti metsässä.
Hirvenmetsästys alkaa syys-lokakuun vaihteessa riippuen vuodesta ja metsästysalueesta. Peltoniemellä on vuosittain parikymmentä kaatolupaa ja kaadoista mahdollisimman paljon pyritään tekemään sulan maan aikana. Syvässä lumessa juokseminen on koiralle riski. Se voi loukata itseään tai jäädä hirven jalkoihin.
Liikunnan lisäksi huippukuntoon pääsemiseksi tarvitaan kunnon ruokahuoltoa. Peltoniemen koirat saavat ruokaa kaksi kertaa päivässä.
Kesän aikana ruuan energiapitoisuutta lisätään pikkuhiljaa. Syksyn mittaan ruokavalioon tulevat myös hirven korvat ja sääriluut. Koiran palkkio kaadosta on kehujen lisäksi hirven korva. Heti jahdin jälkeen koira saa palautusjuomaa, maltodextriiniä, samaa, jota ihmisetkin käyttävät. Ruuan vuoro on vasta muutaman tunnin kuluttua.
Metsäpäivän jälkeen koira pääsee sisälle lepäämään. Se kuivataan ja hierotaan. Kun koira on varmasti kuiva, syönyt ja levännyt, se tahtoo yleensä jo itse ulos omaan koppiin. Illalla kävellään kevyt palauttava lenkki, mutta seuraava päivä on lepopäivä.
– Koira hoidetaan aina ensin, toteaa Peltoniemi.
