Syksyn 2016 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi noin 50 000 hirveä, mikä on noin 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Määrä vastaa keväällä hirvitalousalueilla suunniteltua verotustarvetta. Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain noin satatuhatta metsästäjää.
Oulun riistakeskuksen alueella kaadettiin 8 033 hirveä ja Lapissa 7 432 hirveä. Näissä kahdessa pyydettiin riistakeskuksista lukumääräisesti eniten hirviä.
Suomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan hieman vajaat 42 000 pyyntilupaa. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 88 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Toteutuneesta saaliista puolet oli aikuisia hirviä puolet vasoja. Monilla alueilla tavoitteena oli hirvikannan sukupuolirakenteen tasaaminen naarasvoittoisella saaliilla. Koko maan saaliissa aikuisten hirvien naarasosuus oli noin 50 prosenttia.
Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden kaikilla riistakeskusalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Karjalaa, jossa se pienentyi edellisestä vuodesta noin kolmanneksella.
Viime vuosina hirvikanta on lievästi kasvanut. Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Arvioiden mukaan koko maassa oli syksyn 2015 metsästyskauden jälkeen noin 88 000 hirveä. Vuonna 2015 hirviä kaadettiin noin 44 000 yksilöä.Alueellisten riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaisesti koko maassa tavoitellaan hirvien talvikannan pysyttämistä 65 000-89 000 yksilön välillä. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa myöhemmin keväällä.
Hirvitiedon keruu uudistui viime syksynä, kun saalis- ja havaintotiedot voitiin palauttaa sähköisesti Oma riista -palvelussa. Metsästysseurat syöttivät metsästyskauden aikana palveluun tiedot hirvisaaliistaan sekä havainnoistaan. Myös metsästyksenjohtajat ja varajohtajat voitiin ilmoittaa ensimmäistä kertaa sähköisesti. Oma riista -palvelun hirviominaisuudet otti käyttöönsä peräti 90 prosenttia kaikista hirviseurueista.
Kullekin hirvitalousalueelle on asetettu hirvikannan kokoa ja rakennetta koskevat tavoitteet ja niistä johdetut verotussuositukset. Ajantasaisen saalis- ja havaintotiedon avulla seuroissa voidaan seurata metsästyksen tilannetta sekä tehdä päätöksiä metsästyksen määrällisestä ja laadullisesta kohdentamisesta. Sähköinen hirvitiedon keruu auttaa riistantutkimuksen kanta-arviointia, kun aineisto tarkentuu ja kertyy hyödynnettäväksi jo metsästyskauden aikana.
