Kuusamon Lahdentauksen kaupunginosa oli takavuosina merkittävä talousalue, joka tunnettiin puuteollisuudestaan. Jopa Persian eli Iranin viimeinen Shaahi osti Lahdentakana valmistetun honkamökin, joka hänelle toimitettiin.
Lahdentakana lähes koko ikänsä asunut Harri Kemppainen kertoi alueen historiasta 1950-luvulta nykypäivään Kuusamon historiapäivässä lauantaina. Esityksiä kuunteli täysi salillinen väkeä.
– Meijerin tulot ja isojako olivat tärkeämpiä kuin Ruka nykyään. Ne koskivat koko pitäjää, joka oli maatalousvaltainen, Kemppainen havainnollisti.
Kemppaisen syntyessä alueella oli vielä venäläisten korsuja.
– Niitä sitten poikaporukalla hajotettiin, kun ei ollut muuta tekemistä.
Lahdentakana oli konttorit monella isolla puutaloustoimijalla, kuten Uleå Oy:lla, Kajaani Oy:lla ja Metsähallituksella. Ne toimivat 1800-luvun lopun merkittävissä taloissa Tyynelässä, Kuuselassa ja Vänrikinniemessä. Kolvankijärven rannalla vanhoja taloja olivat Kolvanki ja Kyhälä, jotka ovat edelleen sukujen omistuksessa.
Ensimmäinen merkittävä paikallinen toimija oli Pölkin eli Kuusamon Puun saha, joka perustettiin 1950.
– Kouluaikana se oli reppu pirtinnurkkaan ja sahalle. Sen muistan elävästi. Saha oli edistyksellinen. Se tuotti oman sähkönsä ja poltti höyrykoneessa sahan sivutuotetta. Saha oli myös merkittävä työnantaja. Isojako mahdollisti sen, että isännät pystyivät myymään puuta, eikä tarvinnut lähteä naapuripitäjiin savottaan.
Pölkkien sahatoiminnan peruja on punainen mylly, joka on Lahdentakana edelleen. Se perustettiin sen jälkeen, kun saha oli myyty.
Tukkilanssi veti pikkupoikia puoleensa, Kemppainen kertoi. Kesäisin juostiin sumaan ja talvisin jäätiealueella pelattiin jääkiekkoa. Ajasta ja valtavista tukkimääristä on säilynyt hienoja Juhani Kinnusen kuvia.
Kun lapsiluku Lahdentakana lisääntyi, oli Hannes Pölkin talossa myös koulu ennen kuin Nilon koulu valmistui 1957.
Kauppoja oli parhaimmillaan kolme. Punaisentorintiellä Osuuskauppa ja K-kauppa, Sossonniementiellä Otso. Niillä oli välimatkaa parisataa metriä.
Saha paloi 1965 ja se muutti Lahdentauksen historian kulun.
– Väki hiljeni ja lähti muualle, Etelä-Suomeen, Ruotsiin tai muille sahoille.
1960-luvulla rakennettiin jonkin verran uusia taloja, talotyyppi muuttui matalaksi, loivakattoiseksi ja yksikerroksiseksi. Kirkonkylän puolella oli asuntopula, joten useissa taloissa Lahdentakana oli vuokralla jopa kokonaisia perheitä.
Teollisuus Lahdentakana jatkoi kehittymistään. Paavo Korpua ja Paavo Putila perustivat 1967 Kuusamon Uistimen, jonka Kitkan viisas -uistin oli menestys heti kättelyssä.
Uutena teollisuuslaitoksena aloitti myös Kuusamon Puutyö, jonka perustivat Tornbergin veljekset. Samalle tontille tuli Kilpivaaran veljesten Oulanka Oy.
– He tekivät avaimet käteen -periaatteella honkamökkejä jopa sinne Persian shaahille asti ennen kuin ajatollahit syöksivät hänet vallasta.