Hoi­ta­ma­ton huono kuulo vai­kut­taa muis­tiin – kynnys kuu­lo­hoi­ta­jal­le läh­te­mi­seen ja kuu­lo­ko­jeen hank­ki­mi­seen on ma­dal­tu­nut

Koillismaan Kuuloyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tapio Riekki kertoo nykyaikaisten kuulokojeiden olevan pienoistietokoneita. Riekki itse sai käyttöönsä kuuloimplantin vuosi sitten.

Kuva: Mikko Halvari

Hoitamaton huono kuulo lisää riskiä sairastua dementiaan ja vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin kuten muistiin, kieleen, havaitsemiseen ja oppimiseen. Varhaisessa vaiheessa hankittu kuulokoje parantaa kuuloa ja tukee muistia. Hoitamaton huono kuulo puolestaan heikentää muistia entisestään.

– Uudet tutkimukset korostavat sitä, kuinka kuulo ja muisti kulkevat samassa paketissa. Huonon kuulon hoitaminen voi ennaltaehkäistä muistisairauden puhkeamista ja muistisairaalla se tukee olemassa olevaa muistia, kertoo 40 vuotista taivaltaan juhlivan Koillismaan Kuuloyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Riekki.

Ajoissa hankittu kuulokoje voi tutkitusti jopa viivästyttää muistisairauden puhkeamista viidellä vuodella. Muisti, ajattelu, kieli sekä muut tiedonkäsittelyn kannalta tärkeät taidot alkavat heiketä nopeammin niillä ikääntyvillä, jotka eivät korjaa kuuloaan kuulokojeilla.

Kuulon heikentyminen on salakavalaa, eikä sen huonontumista välttämättä huomaa tai halua huomata itse. Äänet ikään kuin vain ovat hiljaisempia ja muiden puhe epäselvempää kuin aiemmin. Puheesta selvää saadakseen on pinnisteltävä enemmän. Radion ja television ääninappulaa on väännettävä koko ajan isommalle, eikä puheen kuuleminen ihmisjoukossa tahdo onnistua.

Erityisesti ikäkuulosta puhuttaessa kuulo huononee hiljalleen ja huonontuneeseen kuuloon tottuu salakavalasti. Siten myös kuulotutkimuksiin lähteminen voi viivästyä.

– Usein se on läheinen, joka kannustaa tai patistaa huonokuuloisen lähtemään kuulotutkimuksiin.

Kynnys kuulohoitajalle lähtemiseen ja kuulokojeen hankkimiseen on madaltunut. Ihmisten tietoisuus on lisääntynyt ja kuulo-ongelmaisen hoitoon pääsy on Kuusamossa hyvällä tolalla, Riekki kokee.

Ympäri Suomen eri paikkakunnilla kiertävä Kuuloliiton Kuuloauto on tuonut kuuloasiaa entistä lähemmäksi. Kuusamossa kolmatta kesää kiertävän Kuuloauton asiakasmäärät nousevat vuosi vuodelta ja kuulotestiajat loppuvat kesken päivän.

– Jatkossa Kuuloauton olisi hyvä viipyä Kuusamossa kaksikin päivää, jotta kaikki halukkaat ehtivät kuulonsa testauttaa matalalla kynnyksellä.

– Terveyskeskuksen audionomille saa kokemukseni mukaan hyvin tutkimusaikoja ja nyt siellä koulutetaan toistakin kuulohoitajaa. Ikäihmisten määrä kasvaa ja sitä myötä myös kuulovammaisten määrä nousee.

Kuulokojeen saa hankittua omalla paikkakunnalla, kun ikäihmisistä puhutaan. Työikäisten kuuloterveydenhoito ja kuulokojeasiointi hoidetaan Oys:n kuulokeskuksessa.

Mitä aikaisemmin tutkimuksiin menee ja pääsee, sitä helpompi on saada äänimaailma takaisin. Kuulokojeisiin kannattaa myös totutella vähitellen.

Koillismaan Kuuloyhdistys toimii kuulovammaisten edunvalvojana Koillismaalla. Yhdistys juhlistaa 40-vuotista taivaltaan huomenna perjantaina pidettävässä juhlassa.

– Vertaistuki, kuukausikerhot, tarvikemyynti, kuulolähipalvelu ja retket. Yhdistyksellä on monipuolista toimintaa ja erityisesti ikäihmiset kokevat yhdistyksen toimistolla ja Porkkapirtillä tarjottavan kuulolähipalvelun tärkeäksi, puheenjohtajana 15 vuotta toiminut Riekki kertoo.

Jäseniä yhdistyksellä on noin 190.