Pääkirjoitus

Hoi­to­alan elä­ke­buu­miin va­rau­dut­ta­va

Hoitoalalle tarvitaan lähivuosina paljon uusia käsipareja Koillismaalla.
Hoitoalalle tarvitaan lähivuosina paljon uusia käsipareja Koillismaalla.
Kuva: VESA TYNI

Hoitoalalta eläkkeelle jäävien määrä on Koillismaalla huipussaan lähivuosina. Korkeimmillaan eläköitymisen arvioidaan olevan kuluvan vuosikymmenen puolivälissä.

Koillismaan kunta-alan nykyisistä työntekijöistä neljä kymmenestä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2025 mennessä eläköityvien määrä on lähes 60 prosenttia.

Suunta on koko valtakunnassa. Suomessa kuntatyöntekijöistä siirtyy eläkkeelle yli kolmasosa vuoteen 2020 mennessä ja puolet 2025 mennessä.

Ikääntymisen myötä julkinen sektori tarvitsee 120 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan Suomessa eläköityy 250 000 ihmistä enemmän kuin mitä nuoria tulee työmarkkinoille. Vaje on 370 000 työntekijää. On ennustettu, ettei julkiselle sektorille riitä työntekijöitä entiseen malliin.

Kuusamossa hoitoalan työntekijöitä on ainakin toistaiseksi ollut tarjolla kohtuullisesti. Lääkäripula on koetellut ajoittain. Hoitajia on ollut pula loma-aikoihin, jolloin tarpeellisen työntekijämäärän saaminen on ollut vaikeaa.

Jotta terveyskeskukseen ja muualle hoitoalalle saadaan riittävästi työtekijöitä, on työolojen oltava mahdollisimman hyvät. Paras keino saada nuori sitoutumaan taloon ja paikkakuntaan, on tarjota hänelle vakituinen työ mahdollisimman pian. Lyhyet määräaikaiset työsuhteet eivät houkuttele nuoria hoitoalan ammattilaisia jäämään paikkakunnalle. Nuoret hakeutuvat sinne, missä heille on tarjolla vakituinen työpaikka.

Jotta naisvaltaiselle hoitoalalle saadaan riittävästi uusia tekijöitä, tarvittaisiin työtä myös puolisolle. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa koko perheen työtilanne. Toivoa sopii, että perinteisten miesalojen työllisyys kehittyy Koillismaalla suotuisasti lähivuosina.

Esimerkiksi puupuolella eläköityminen on vauhdikasta lähivuosina. Koillismaalta puualan ammattilaisia eläköityy kymmenittäin lähivuosina.

Yhtä jalkaa eläköitymisen kanssa kasvaa terveyspalvelujen kysyntä voimakkaasti. Tilanne on vaikea etenkin maaseutukunnille. Yhteiskunnan rahoitus ei lisäänny samaa tahtia tarpeiden kanssa.

Yhtälöön ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Kyse on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen kohtalosta, mikä ei ole yhden kunnan ratkaistavissa. Kunnan tehtävä on sopeuttaa toimintansa talouden raameihin. Laajemmat ratkaisut tehdään valtakunnallisesti.

Lyhyet työsuhteet eivät sitouta nuoria paikkakunnalle.