Hor­ne­tit huo­kai­se­vat Kuu­sa­mos­sa – näin il­ma­voi­mien suur­har­joi­tus näkyy ja kuuluu

Tällä viikolla  Kuusamon lentokentälle laskeutuu muutama Hornet päivittäin. F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä viimeisellä lentokierroksella Ruska-harjoitusten Rovaniemen tukikohdassa maanantaina. Hävittäjien valojen lisäksi taivaalla voi nähdä ohjuksien häirintään liittyviä leimahduksia.
Tällä viikolla Kuusamon lentokentälle laskeutuu muutama Hornet päivittäin.
Tällä viikolla Kuusamon lentokentälle laskeutuu muutama Hornet päivittäin.
Kuva: Pekka Väisänen

Kuusamon lentokenttä on yksi ilmavoimien suuren sotaharjoituksen tukikohdista. Tämän viikon ajan Kuusamoon laskeutuu päivittäin Hornet-hävittäjiä tankkausta ja lentojen välisiä huoltoja varten.

Ruska-ilmaoperaation väliaikaisena tukiasemana toimiminen ei vaikuta Kuusamon lentoaseman normaaliin liikenteeseen.

Ruska on ilmavoimien tämän vuoden suurin sotaharjoitus. Maanantaista perjantaihin kestävään harjoitukseen osallistuu yli 50 ilma-alusta, noin 2 600 henkilöä sekä Ruotsin ilmavoimien lentokalustoa. Ruotsalaisten rooli on esittää harjoituksissa suomalaisten vastustajaa.

Kuusamon lentokentällä toiminta on kohtuullisen pienimuotoista, sanoo everstiluutnantti Henrik Elo.

–Harjoitusten jokaisena päivänä kello 8-22 välisenä aikana Kuusamon kenttään tukeutuu muutamia lentoja.

Harjoituksen tukikohtia on Kuusamon lisäksi Kajaanissa, Oulunsalossa, Kruunupyyssä ja Kalajoella, päätukikohdat Tikkakoskella ja Rovaniemellä.

Ilmavoimien sotaharjoitus näkyy ja kuuluu Koillismaalla perjantaihin saakka. Ilmassa voi nähdä ainakin Hornet-monitoimihävittäjiä ja Hawk-suihkuharjoituskoneita.

– Kone- ja tapauskohtaisesti lennetään aika matalalla ja suurellakin nopeudella, joten koneista lähtee melko kova ääni. Ääni voi tulla tunturin takaa hyvinkin yllättäen.

Matalimmillaan lentokorkeutta on vain 50 metriä esteestä.

– Järvillä lentonopeus on 17-18 kilometriä minuutissa, eli silloin lentorata on hyvinkin suoraviivaista. Suurimmilla järvillä lentokorkeutta pystyy laskemaan hieman.

Matalimmillaan koneet lentävät vain 50 metrin korkeudessa esteestä, eli puustosta tai järven pinnasta.

Pimeän aikaan taivaalla voi nähdä voimakkaita leimahduksia.

– Pimeänlennoilla käytössä on ohjusväistöön liittyviä soihtuja. Ne näkyvät taivaalla voimakkaina leimahduksina. Magnesiumia sisältävä soihtu palaa erittäin suurella lämpötilalla, tuottaa leimahduksen valkoista valoa ja häviää nopeasti.

Ruska- ilmaoperaatioharjoitukseen osallistuu noin 30 Hornet-monitoimihävittäjää, 15 Hawk-suihkuharjoituskonetta ja kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä maavoimien NH90-helikoptereita. Ruotsin ilmavoimista mukana on kuusi Gripen -hävittäjää.

Ruska-ilmaoperaatioharjoitus

Ilmavoimien tämän vuoden suurin sotaharjoitus.

10.–14. lokakuuta 2016

Yli 50 ilma-alusta ja noin 2600 henkilöä (henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä)

Mukana myös Ruotsin ilmavoimien lentokalustoa vastaosastoroolissa.

Ilmavoimat osallistui syyskuussa vastaavassa roolissa Ruotsin ilmavoimien harjoitukseen.

Noin 30 Hornet-monitoimihävittäjää, 15 Hawk-suihkuharjoituskonetta ja kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä maavoimien NH90-helikoptereita ja 6 Gripen-monitoimihävittäjää sekä kuljetus- ja taistelunjohtokonekalustoa Ruotsin ilmavoimista.

Päätukikohdat Tikkakoskella ja Rovaniemelä, väliaikaiset tukikohdat Kuusamossa, Kajaanissa, Oulunsalossa, Kruunupyyssä ja Kalajoella.

Harjoittaa Suomen ilmapuolustuksen eri tehtävissä toimivia joukkoja osana laajaa ilmaoperaatiokokonaisuutta.

Ilmavoimat
Ilmoita asiavirheestä