Tasan eivät käy onnen lahjat, jos on uskomista Helsingin Sanomien viime lauantaina julkaistuun artikkeliin maakuntauudistuksesta.
Artikkelissa on laskettu kuinka monta edustajaa kustakin kunnasta yltäisi maakuntavaltuustoon ensi tammikuun vaaleissa. Tulos on tyrmistyttävä. Koillismaalta vain Kuusamosta nousisi yksi henkilö Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustoon. Pudasjärveltä ja Taivalkoskelta ei yhtään. Lapin osalla yhtä heikosti kävisi myös Posiolle – ei edustajaa.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on laskettu artikkelissa 79:n paikan suuruiseksi. Oulu saisi valtuustoon peräti 65 edustajaa eli 82 prosenttia valtuuston jäsenistä. Kuusamon paikkaluku olisi yksi, Raahen seitsemän, Kempeleen kaksi sekä Limingan, Muhoksen ja Ylivieskan kunkin yksi. Muut kunnat jäisivät ilman edustusta.
Lapin maakuntavaltuustoon tulisi 59 jäsentä. Siitä olisi Rovaniemen osuus 33, Tornion 10, Kemin 8 ja seitsemän kunnan kunkin yksi. Muun muassa Posio, Salla ja Ranua jäisivät ilman edustusta.
Helsingin Sanomat on simuloinut maakuntavaalien tuloksen kuntavaalien äänestyskäyttäytymisen perusteella. Artikkelissa haastateltu sote-uudistuksen korkein virkamies Tuomas Pöysti pitää simuloinnin tulosta oikeansuuntaisena. Tulos kertoo hänen mukaansa siitä, että keskuskaupunkien asema on vahva eikä niiden tarvitse olla uudistuksesta huolissaan.
Jos paikkajaot tulevat menemään lähimainkaan kuten artikkelissa arvioidaan, tilanne ei näytä tosiaankaan hyvältä. Suurin osa kuntakentästä jää ilman maakuntavaltuustopaikkaa kaikissa maakunnissa. Miten kunnat saavat silloin äänensä kuuluville ja miten ne pystyvät pitämään puoliaan suuria kuntia vastaan?
Kun edustusta ei ole, omista terveyskeskuksista ja niiden peruspalveluista kiinni pitäminen tulee olemaan vaikeaa. Suuret keskuskaupungit määräävät, mitä mihinkin kuntaan jää. Ilman edustusta olevien pienten kuntien palvelut ajetaan helposti säästösyistä alas. Terveyskeskusmatkat tulevat pitenemään.