Pääkirjoitus

Huo­mion­ar­voi­sia avauk­sia Saa­pun­gil­ta

Venäjän kunniakonsuliksi nimitetty Pauli Saapunki (oik.) on rakentanut suhteita Venäjälle yli 30 vuotta. Kunniakonsulin toimipaikan avajaisia vietettiin Oulussa perjantaina. Avajaisia kunnioitti läsnäolollaan lähetystöneuvos Yuri Ivanov. (vas.)
Venäjän kunniakonsuliksi nimitetty Pauli Saapunki (oik.) on rakentanut suhteita Venäjälle yli 30 vuotta. Kunniakonsulin toimipaikan avajaisia vietettiin Oulussa perjantaina. Avajaisia kunnioitti läsnäolollaan lähetystöneuvos Yuri Ivanov. (vas.)
Kuva: Petri Karjalainen

Venäjän kunniakonsuliksi nimitetty maakuntaneuvos Pauli Saapunki on tehnyt kaksi huomionarvoista avausta.

Saapunki esittää, että Suomen ja Venäjän välille toteutetaan 72 tunnin viisumivapaus. Saapunki esittää selvitystyön aloittamista viisumivapauden eduista ja haitoista.

Toisena konkreettisena asiana Saapunki on ryhtynyt ajamaan Sallan rajanylityspaikan avaamista elintarvikkeiden viennille Venäjälle.

Avauksiin kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti, vaikka tie saattaa olla kivinen, eivätkä neuvottelut läheskään aina etene toivotun nopeasti. Tärkeintä on lähteä liikkeelle, jolloin päämäärä joskus saavutetaan. Venäjä-yhteistyössä sitkeys palkitaan. Kuusamon kansainvälinen rajanylityspaikka toteutui, kun asiaa jaksettiin pitää tarpeeksi kauan vireillä.

Suomen ja Venäjän välillä on kulttuurieroja, joita ei sovi kiistää. Kaiken yhteistoiminnan ohjenuorana tulee olla molemminpuolinen hyöty.

Venäjä on suhtautunut kolmen vuorokauden viisumivapauteen myönteisesti, mutta Suomi on jäänyt epäilevälle kannalle.

Syynä on ilmeisesti se, että Suomessa pelätään nykyistä avoimempien rajakäytäntöjen lisäävän rikollisuutta. Tämä on yksi näkökulma asiaan, mutta ei ainoa, eikä se saa olla ainoa määräävä tekijä.

Nykyisessä viisumikäytännössä suurimpina kärsijöinä ovat tavalliset ja rehelliset suomalaiset ja venäläiset ihmiset. Viisumikäytännön tuoma byrokratia on heille kaupan, matkailun ja kanssakäymisen esteenä.

Rikollisuus ei valitettavasti rajoista piittaa, eikä sitä voida täysin nitistää, olipa viisumipakko voimassa tai ei.

Vähintä mitä asiassa voidaan tehdä, on selvittää asia molempien maiden kannalta Pauli Saapungin ehdotuksen mukaisesti.

Koillismaalla rajan avautuminen merkitsisi sitä, että alue hengittäisi jälleen kahteen ilmansuuntaan piakkoin sadan vuoden tauon jälkeen. Askeleita on jo otettu, mutta lisää hengenvetoja tarvitaan. Sopivasti avoin raja luo hyvinvointia molemmin puolin rajaa.

Koillismaalaisilla maitotuotteilla, lihalla ja kalalla on mahdollisuus menestyä itämarkkinoilla. Suomalaisilla elintarvikkeet ovat hyvässä maineessa itänaapurissamme, ja esimerkiksi Valiolla Venäjän vienti näyttelee merkittävää osaa.

Viisumivapauden hyödyt konkretisoituvat myös luonto- ja kalastusmatkailussa Kuusamosta Venäjälle. Olisiko kerran niin, että Kitkajokea myöten laskettelisivat kumilautat kalalle Paanajärvelle saakka?

Venäjä-yhteis-työssä sitkeys palkitaan.