Viiden kuukauden ikäinen koiranpentu Manu istuu rapsuteltavana kuusamolaisen Matleena Patosalmen sylissä. Bichon bolognese -rotuinen koira on selvästi kovin kiintynyt 13-vuotiaaseen omistajaansa ja nauttii siltä saamastaan huomiosta ja hellyydenosoituksista.
Päällepäin parivaljakon yhteinen puuhastelu näyttää ihan tavanomaiselta koiran ja koiranomistajan leikiltä. Manu onkin koko Patosalmen perheelle rakas lemmikki, mutta sille kaavaillaan myös tärkeää työtehtävää. Siitä koulutetaan hypokoira ykköstyypin diabetesta sairastavan emäntänsä tueksi.
– Koulutus alkaa syyskuun alussa Kuopiossa. Opetus pitää sisällään lähijaksoja koulutuskeskuksessa, etäopiskelua ja runsaasti käytännön harjoitteita kotona, kertoo Patosalmen äiti Anu Karjalainen.
Ajatus hypokoiran hankkimisesta syntyi perheessä vähitellen.
– Oltiin luettu lehtijuttuja hypokoirien käytöstä diabeetikoiden arjen tukena ja minä olin haaveillut omasta koirasta muutenkin. Ajateltiin, että nyt olisi hyvä aika ottaa minulle avustajakoira, kertoo Patosalmi.
Alhainen verensokeri voi olla diabeetikolle kohtalokas. Hypokoirat on koulutettu haistamaan, milloin sokeritasot laskevat liikaa tai jos ne vastaavasti ovat liian korkeat.
Patosalmen vanhemmilla diabeteskoiran hankintaan vaikutti myös ymmärrys siitä, että tyttären itsenäistyminen ja muutto omilleen asumaan lähestyy vuosi vuodelta.
– Matleenalla on peruskoulua enää pari vuotta jäljellä ja sen jälkeen hän haluaisi lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Meillä on tietysti huoli siitä, miten Matleena pärjää omillaan sairautensa kanssa ja diabeteskoirasta olisi hänelle turvaa, Karjalainen pohtii.
Hypokoira on diabetesta sairastavan henkilön avustaja, joka pystyy hajuaistinsa avulla erottamaan diabeetikon verensokerin vaihtelut. Se pystyy hajuaistinsa avulla erottamaan verensokerin vaihtelut ihon tuoksun ja hengityksen perusteella jopa ennen kuin diabeetikko itse havaitsee niitä.
Koira ei korvaa verensokerimittaria, mutta se voi muistuttaa, koska verensokeri olisi syytä mitata. Se voi myös tarvittaessa hakea juotavaa tai apua, jos verensokeri laskee liian alhaiseksi.
– Koirasta on apua myös yöaikaan. Matleena nukkuu sikeästi eikä tahdo herätä, jos insuliinipumppu hälyttää matalasta verensokerista. Manu nukkuu Matleenan huoneessa ja se voidaan kouluttaa herättämään hänet myös yöllä.
Diabeteskoira voi mahdollistaa rauhallisemmat yöunet tai tuoda turvaa diabetesta sairastavan koululaisen muutaman tunnin yksinoloon kotona. Koiralla voi olla myös terapeuttinen vaikutus tuomalla lohtua ja uskoa tulevaisuuteen diabeetikolle.
Hypokoiran rodulla ei ole väliä, kunhan koira on motivoitunut tekemään yhteistyötä ihmisen kanssa ja on ihmisrakas.
– Sen pitää myös osata rauhoittua. Myöskään ihan lyhytkuonoiset rodut eivät sovi, Patosalmi sanoo.
Koulutusmetodina käytetään positiivista vahvistamista. Kesän mittaan Patosalmi on ottanut tuoksunäytteitä kyynärtaipeestaan syksyn harjoitteluja varten.
– Matleena pyyhkii kättään vanulapulla verensokerin ollessa matala tai korkea. Tuoksunäytteet merkataan ja pakastetaan. Niiden avulla Manulle opetetaan, mihin tuoksuihin sen tulee reagoida, Karjalainen kertoo.
Hypokoirat ovat vuodesta 2014 lähtien olleet Suomen Kennelliiton hyväksymiä henkilökohtaisia hyötykoiria. Viralliset hypokoirat saavat kulkea käyttäjänsä kanssa myös elintarviketiloissa, kuten kaupoissa tai ravintoloissa.
Julkisilla paikoilla liikkuvan hypokoiran tunnistaa sinisestä liivistä.